Taidekaupungin Asumisen Messut

Mänttä-Vilppulan asumisen veto- ja pitovoimaa haluttiin vahvistaa uudella, mahdollisimman asukaslähtöisellä tavalla. Perinteisen asumismarkkinoinnin sijaan halusimme antaa äänen nykyisille asukkaille ja tuoda esiin aitoja tarinoita siitä, millaista kaupungissa on asua ja elää.

Mänttä-Vilppulassa asuntojen hinnat ovat Pirkanmaan tasoon verrattuna hyvin edullisia, mikä voi olla uusille asukkaille mahdollisuus. Samalla halusimme vahvistaa uskoa siihen, että paikkakunnalla asumisella, kodeilla ja asuinympäristöillä on arvoa myös tulevaisuudessa.

Tästä syntyi ajatus Taidekaupungin Asumisen Messuista. Messuilla asukkaat, kodinomistajat, taiteilijat ja muut paikalliset toimijat pääsivät avaamaan kotinsa, pihansa, puutarhansa tai työhuoneensa, sekä kertomaan oman kotinsa ja asuinalueensa tarinoita. Myös myynnissä olevat kohteet tuotiin mukaan messukierrokseen luontevana osana asumisen kokonaisuutta.

Tavoitteena oli juurruttaa nykyisiä asukkaita entistä vahvemmin paikkakunnalle ja tarjota vierailijoille mahdollisuus nähdä, tuntea ja kuvitella asumista Mänttä-Vilppulassa aitojen esimerkkien kautta.

Samalla halusimme synnyttää positiivista näkyvyyttä ja yhteistä ylpeyttä, piristää paikallisia asuntomarkkinoita sekä tuoda näkyväksi paikkakunnan omaleimaisuuden ja mielenkiintoisen historian. Mänttä-Vilppulan Asumisen Messujen kehittäminen lähti liikkeelle pienellä poikkihallinnollisella ydintiimillä. Ydintiimi vastasi pitkälti koko konseptin rakentamisesta, suunnittelusta, koordinoinnista, sisällöntuotannosta, viestinnästä, markkinoinnista ja käytännön valmistelusta.

Tapahtumalle luotiin uusi konsepti, jossa asumista lähestyttiin Mänttä-Vilppulan omista vahvuuksista käsin: asukaslähtöisesti, tarinallisesti ja kaupungin koteja, kulttuuria, rakennettua ympäristöä sekä paikallista elämää esiin tuoden.

Kehittämistyön tukena olivat koko prosessin ajan kaupungin johtoryhmä sekä poliittiset luottamushenkilöt, jotka suhtautuivat uuden tapahtumakonseptin rakentamiseen kannustavasti. Tuki mahdollisti sen, että ideaa uskallettiin lähteä kehittämään rohkeasti ja pitkäjänteisesti eteenpäin.

Käytännössä kehitettiin uudenlainen asumisen ja paikallisen elämän esittelyn toimintamalli. Messut eivät rakentuneet yhden messuhallin tai valmiin näyttelyalueen ympärille, vaan kohteet sijoittuivat ilmoittautumisten mukaan valituille viidelle asuinalueelle eri puolille kaupunkia. Mukana oli koteja, pihoja, puutarhoja, taiteilijoiden työhuoneita, myyntikohteita, vuokrakohteita, remonttikohteita, tontteja, yrityksiä ja tapahtumakohteita.

Kantavana teemana tapahtumassa oli myös kestävä kehitys. Messuilla haluttiin nostaa esiin erityisesti olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä, korjaamista ja uudenlaista käyttöä sen sijaan, että asuminen nähtäisiin vain uudisrakentamisen kautta. Mukana oli esimerkiksi remonttikohteita, vanhojen rakennusten uusiokäyttöä sekä kohteita, joissa näkyivät arjen kestävät valinnat, kierrätysratkaisut, materiaalien uudelleenkäyttö ja pitkäjänteinen rakennusten vaaliminen. Samalla haluttiin vahvistaa ajatusta siitä, että kestävää asumista voidaan rakentaa myös pienillä teoilla ja jo olemassa olevia ympäristöjä kehittämällä.

Kehittämistyöhön osallistuivat vahvasti myös messukohteet itse. Asukkaat, kodinomistajat, taiteilijat, yritykset ja muut toimijat suunnittelivat omia kohteitaan, valmistelivat koteja, pihoja, työhuoneita ja tapahtumasisältöjä sekä järjestivät käytännön asioita messuvieraiden vastaanottamiseksi. Monessa kohteessa tehtiin merkittävä määrä omaa työtä, jotta vierailijoille syntyi lämmin, kiinnostava ja aito kokemus.

Konkreettisia toimenpiteitä olivat muun muassa messukonseptin suunnittelu, kohdehaun avaaminen, kohteiden kokoaminen, kohdekäynnit, haastattelut, tarinallisten kohde-esittelyjen tuottaminen, visuaalisen ilmeen rakentaminen, messuliitteen ja karttojen toteutus, verkkosivujen ja sosiaalisen median sisältöjen tuotanto, yhteistyökumppaneiden mukaan kutsuminen sekä tapahtumapäivän järjestelyjen koordinointi.

Tapahtuma toteutettiin pääosin omin voimin ja olemassa olevilla resursseilla. Messupäivän lähestyessä työryhmä laajeni. Erityisesti tapahtumapäivän toteutus, opastus, torialueen järjestelyt, liikenne-, turvallisuus- ja käytännön tehtävät edellyttivät useiden palvelualueiden osallistumista. Messupäivänä paikallinen yrittäjäyhdistys toteutti lisäksi yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa kiertotaloushenkisen lasten kierroksen messukohteissa. Näin pienestä ydintiimistä käynnistynyt kehittämistyö laajeni lopulta kaupungin, asukkaiden, yritysten, taiteilijoiden ja muiden toimijoiden yhteiseksi ja yhteishenkeä mainiosti kasvattaneeksi ponnistukseksi. Taidekaupungin Asumisen Messut onnistuivat synnyttämään paljon positiivista näkyvyyttä, yhteistyötä ja kiinnostusta Mänttä-Vilppulan asumista kohtaan. Tapahtuma toi kaupunkiin hyvää pöhinää ja yhteisöllisyyttä sekä vahvisti paikallista ylpeyttä omasta asuinympäristöstä.

Tapahtuma synnytti paljon ihmisten välisiä kohtaamisia. Messupäivän aikana kodeissa, pihoilla, työhuoneilla, torialueella ja eri puolilla kaupunkia käytiin lukuisia keskusteluja asumisesta, elämästä, rakennuksista, historiasta ja tulevaisuudesta. Asukkaat kohtasivat uusia ihmisiä, naapurustot avautuivat vierailijoille ja moni pääsi näkemään oman kaupunkinsa uudesta näkökulmasta.

Erityisen merkitykselliseksi nousi se, että ihmiset eivät kohdanneet vain rakennuksia tai asuntoja, vaan myös toisiaan. Tapahtuma loi matalan kynnyksen mahdollisuuksia keskusteluille, kokemusten jakamiselle ja paikallisen identiteetin vahvistumiselle. Moni kävijä kuvasi tapahtuman tunnelmaa lämpimäksi, aidoksi ja helposti lähestyttäväksi.

Kohtaamisten kautta syntyi myös uudenlaista yhteyttä kaupungin, asukkaiden, yrittäjien, taiteilijoiden ja muiden toimijoiden välille. Tämä vahvisti kokemusta siitä, että asuminen ei ole vain rakennuksia, vaan myös yhteisöä, tarinoita ja tunnetta siitä, että kuuluu paikkaan.

Yksi konkreettisimmista vaikutuksista näkyi asuntomarkkinoilla. Myynnissä olleisiin kohteisiin saatiin kävijöitä ja kiinnostuneita ostajia myös sellaisiin asuntoihin, joissa kiinnostus oli ollut aiemmin vähäistä. Nyt jo tiedetään, että messujen järjestelyjen aikana kohteista myytiin kaksi asuntoa, messupäivän jälkeen ainakin kaksi lisää, ja useammasta kohteesta on käynnistynyt neuvotteluja mahdollisten ostajien kanssa. Tapahtuma toi näkyvyyttä paikallisille kohteille ja madalsi kynnystä tulla tutustumaan asumiseen paikan päälle. Messupäivänä kaupungin eri palvelualueet pääsivät myös esittelemään toimintaansa avoimin ovin (mm. kirjasto ja päiväkoti).

Kehittämistyö vaikutti myös kaupungin toimintatapoihin ja yhteistyöhön. Tapahtuma kokosi yhteen asukkaita, yrityksiä, taiteilijoita, yhdistyksiä, kiinteistönvälittäjiä ja kaupungin eri palvelualueita tavalla, jota ei ollut aiemmin toteutettu tässä mittakaavassa. Samalla syntyi uusia yhteistyöverkostoja ja toimintamalleja asumisen, tapahtumien ja kaupunkimarkkinoinnin ympärille.

Tapahtuma sai erittäin positiivisen vastaanoton. Messupäivänä kävijöitä oli yli 1 650, ja kävijäkyselyssä tapahtuman tyytyväisyys nousi 95 prosenttiin. Palautteissa korostuivat erityisesti tapahtuman lämmin tunnelma, aitous, kohteiden monipuolisuus sekä mahdollisuus nähdä kaupunkia uudesta näkökulmasta. Moni kävijä toivoi tapahtumalle jatkoa myös tulevina vuosina.

Positiivisen palautteen ja saavutettujen tulosten vuoksi seuraavan vuoden tapahtuman suunnittelu käynnistettiin välittömästi ensimmäisten messujen jälkeen. Tavoitteena on jatkaa konseptin kehittämistä pitkäjänteisesti ja vahvistaa edelleen Mänttä-Vilppulan veto- ja pitovoimaa asumisen näkökulmasta. www.asumisenmessut.fi
Messupalautteen väliraportti (1).pdf

Toimialat

Toiminnot

Teemat