"Aiheet syntyy tässä pöydässä"- Miesten kahvipöytäparlamenteista kohti hyvinvointia

Kanta-Hämeeseen kuuluu 11 kuntaa ja kaupunkia, ja alueella on sekä haja-asutusalueita että taajama- ja kaupunkiympäristöjä. Pitkät välimatkat ja vaihteleva joukkoliikenne haastavat palvelujen saavutettavuutta. Hyvinvointialueen toimintaympäristöanalyysin (2025) mukaan ikääntyneiden määrä kasvaa maakunnassa noin 15 % vuosina 2020–2035, keskimääräistä nopeammin. Suurin muutos kohdistuu Forssan seudulle, jossa ikääntyneiden osuus nousee vuoteen 2030 mennessä noin 35 prosenttiin väestöstä. Kehitys korostaa ehkäisevän ja hyvinvointia tukevan työn vahvistamisen tarvetta. Sotkanetin indikaattorit osoittavat ikääntyneiden miesten hyvinvoinnin heikentyneen vuosina 2022–2024. Erittäin heikko osallisuuden kokemus kasvoi 7 prosentista 10 prosenttiin, yksinäisyyttä kokevien osuus 7,9 prosentista 10,1 prosenttiin, liiallinen alkoholin käyttö 47,1 prosentista 51,4 prosenttiin ja päivittäinen tupakointi 6,0 prosentista 8,6 prosenttiin. Tulokset viittaavat osallisuuden heikkenemisen, yksinäisyyden ja terveysriskien kasautumiseen ikääntyneillä miehillä. Samalla vastaavat osallisuuden, yksinäisyyden ja tupakoinnin mittarit ovat ikääntyneillä naisilla kehittyneet myönteiseen suuntaan.

Tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö ovat yksittäisinä tekijöinä merkittävä riski muistisairauksien kehittymiselle. Muistisairaiden määrän arvioidaan vuonna 2040 olevan 250 000, luoden väestön ikääntyessä yhteiskunnallisen ja kustannushaasteen. Yksinäisyys kuormittaa monin tavoin palvelujärjestelmää ja joka kolmas kokee Suomessa olevan yksinäinen.

Kanta-Hämeessä on tarjolla elintapoja ja aktiivisuutta tukevaa toimintaa, mutta se tavoittaa pääosin jo valmiiksi aktiivisia asukkaita. Miehille suunnattua toimintaa on jonkin verran järjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan kautta, mutta se on vähäistä ja usein riippuvaista ulkopuolisesta rahoituksesta. Hyvinvointia edistävät toimet tavoittavat heikosti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ryhmiä, kuten haja-asutusalueiden ikääntyviä asukkaita, ikääntyviä miehiä, maahanmuuttaneita ja omaishoitajia. He ovat elintapoihin liittyen riskiryhmää, joka voi lisätä raskaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta.

Koska nykyiset toimintamallit eivät tavoita riittävästi suurimmassa riskissä olevia ryhmiä, kehittämistyön keskeiseksi kysymykseksi nousi: miten palveluja voidaan kohdentaa vaikuttavammin erityisesti ikääntyville miehille?

Tavoitteena oli tunnistaa osallistumisen esteitä ja kehittää hyvinvoinnin edistämisen malleja, jotka tavoittavat paremmin piilevät terveysriskit ja tuottavat pitkän aikavälin hyvinvointi- ja kustannushyötyjä. Kehittämisteossa tunnistettiin miesten kokoontuvan omaehtoisesti kahvilapöydissä aktiivisen ulkopuolisen järjestämän toiminnan sijaan. Miesten tavoittaminen ns. virallisen toiminnan piiristä oli hankalaa, joten kehittämisteossa päädyttiin jalkautumaan alueen erään pienen kunnan kahvilapöytiin, joissa miehet kokoontuivat säännöllisesti. Kehittämisteossa valittiin tarkastelun ja kehittämisen kohteeksi kaksi kahvilapöytää, joista toinen on leipomokahvila ja toinen huoltoaseman kahvila, näihin aloitettiin säännölliset jalkautumiskäynnit.

Kehittämisteon tavoitteina oli tarkastella vaikeasti tavoitettavien kohderyhmien osallistumisen esteitä ryhmätoimintoihin, lisätä ymmärrystä ja laajentaa näkökulmia eläköityvien ja ikääntyneiden miesten tarpeista sekä kehittää palveluita tarvelähtöisemmäksi. Kehittämisen edetessä kirkastui tavoitteeksi luoda uudenlainen toimintamalli Kanta-Hämeen alueelle, jolla voidaan tavoittaa riskissä oleva kohderyhmä, alueen ikääntyvät miehet.

Luottamuksen rakentaminen kohderyhmän omassa arkiympäristössä nähtiin tärkeäksi. Tietoisuuden lisääminen hyvinvointialueen palveluista sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävien teemojen esiin tuominen nostettiin tavoitteiksi kahvipöytien miesten tarpeista johtuen ja tämä vahvisti luottamusta. Omaehtoisuus oli tärkein yhdistävä nimittäjä. Tällä tarkoitetaan sitä, että osallistuja voi itse määrittää ajan, paikan ja seuran, osallistua vapaaehtoisesti haluamallaan tavalla toimintaan. Tämä vahvisti halua sitoutua toimintaan. Osallistumisen esteiksi tunnistettiin, että kahvilapöydissä kokoontuvat miehet eivät kokeneet tarvitsevansa tukea hyvinvoinnin tai terveyden vahvistamiseen. Lisäksi toimintaa toteutetaan usein organisaatiolähtöisesti ja suunnataan samanaikaisesti sekä miehille että naisille.
Kehittämisteko toteutettiin osana STM:n rahoittamaa Ikä Iloiten – Selvästi eteenpäin -hanketta yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa (2025–2027). Toteutus edellytti kahden ammattilaisen työ- ja matkakuluja, kunnan hyvinvointijohtajan työpanosta sekä kohdekahviloiden suostumusta.

1. Nykytilan arviointi ja suunnitelma;
Kehittämisteko käynnistyi kartoittamalla alueen hyvinvointihaasteita ja ikääntyneille suunnattuja ryhmätoimintoja sekä keskustelemalla osallistujien kanssa vaikeasti tavoitettavien, erityisesti ikääntyvien miesten, tavoittamisesta. Yhdessä Janakkalan kunnan hyvinvointijohtajan kanssa tunnistettiin miesten omaehtoiset kokoontumiset mahdollisuudeksi tarkastella osallistumisen esteitä ja kehittää asiakaslähtöisempiä hyvinvointia tukevia toimintamalleja. Tämän pohjalta selvitettiin kokoontumisten ajankohdat ja suunniteltiin niihin jalkautuminen.

2. Jalkautuvan työn käynnistäminen;
Jalkautuminen käynnistyi alkukesällä 2025 pyytämällä miehiltä lupa liittyä heidän omaehtoisiin kokoontumisiinsa. Alkuvaiheen keskeinen tehtävä oli luottamuksen rakentaminen, mikä edellytti ammattilaisilta tavoitteiden avaamista, tasavertaista kohtaamista ja miesten kokemusasiantuntijuuden arvostamista. Luottamuksen vahvistuessa ymmärrys kokoontumisten käytännöistä syveni, mikä mahdollisti jalkautumisten kohdentamisen ajankohtiin, jolloin tavoitettiin mahdollisimman paljon kohderyhmän edustajia.

3. Tapaamisten sisällön kehittäminen;
Kehittämisteossa ammattilaiset toimivat siltana miesten ja hyvinvointialueen palvelujen välillä jakamalla tietoa, tukemalla asiointia ja kannustamalla hyvinvointia edistäviin valintoihin. Luottamuksen vahvistuessa miehet toivat esiin kokemuksiaan palveluihin pääsystä, osallistumisen esteistä sekä omaehtoisten kokoontumisten merkityksestä. Kokoontumisissa korostuivat vapaaehtoisuus, vertaistuki, yhteisöllisyys ja keskinäinen auttaminen. Ammattilaiset vahvistivat miesten kuulluksi tulemisen kokemusta sekä heidän omaa toimijuuttaan hyvinvointiin liittyvissä valinnoissa.

4. Kutsuminen toimintaan;
Kehittämisteossa tarjottiin mahdollisuus kahviloissa kokoontuville miehille jalkautua paikalliselle kodalle tammikuussa 2026, jossa järjestettiin yhteinen hetki makkaraa paistaen ja verkostoituen muiden toimijoiden kesken. Miesten erityisiä tarpeita nostettiin esille kotatilaisuudessa THL:n edustajalle, paikalliselle järjestölle sekä muiden kehittämishankkeiden edustajille.

Omaehtoisesti kokoontuvien miesten tarpeet ja toiveet tuotiin esille viestinnän keinoin. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen viestintä tarttui teemaan ja tilaisuuteen. Miesten erityisiä tarpeita nostettiin myös lehdistön, sosiaalisen median ja tiedotteiden kautta muiden toimijoiden tietoisuuteen. (Liite)

5. Ikämiestietoisuuden lisääminen;
Toiminnan jatkuvan kehittämisen tukena vuoropuhelua on käyty kansallisissa verkostoitumisissa, hyvinvointialueen sisällä, tutkijoiden sekä alan opiskelijoiden kanssa työryhmän lisäksi sekä muiden hankkeiden edustajien kanssa. Yksi keskeisistä tavoitteista on ollut ikääntyvien miesten erityisten tarpeiden ja mieserityisyyden huomioimisen vahvistaminen hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimintojen kehittämisessä.

Kehittämisteossa nostetaan ikääntyvien miesten erityisyys teemana Tärkeissä töissä kansalliseen kilpailuun, jotta ikääntyneiden miesten erityiset tarpeet tulevat näkyviksi laajemmin kansallisesti. Näemme osallistumisen merkittävänä osana teeman esille tuomista kansallisesti. Ikääntyvien miesten tarpeiden huomioiminen ja omaehtoisten kokoontumisten tunnustaminen on tärkeä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teko. Kehittämisteossa (terveyden edistämisen hankkeesta) ammattilaiset laajensivat ymmärrystään teemasta vierailemalla toiminnoissa, joita kohdennetaan miehille Kanta-Hämeen alueella ja tätä toimintaa järjestää Hämeen Setlementti ry. Vierailu olemassa olevissa toiminnoissa avarsi ymmärrystä miesten kiinnostuksen kohteista ja toimi pilottipaikkana miehille suunnattujen hyvinvointia tukevien materiaalien kehittämisessä.

Syyskuussa 2026 jalkauduttiin Hattulan R-Kioskille, jossa on kokoontunut useita vuosia omaehtoisesti paikallinen miesporukka. Ammattilaiset pyysivät luvan keskustelulle ja tarjosivat mahdollisuutta vierailla matalan kynnyksen kohtaamispaikalla. Hattulan kunnan kohtaamispaikassa on mahdollisuus käyttää tietokonetta, vaihtaa kuulumisia kahvin äärellä ja lisäksi miehiä informoitiin myös ruokajaosta. Suunnitteilla on lokakuussa 2026 järjestää Janakkalassa asuville eläköityville ja eläköityneille miehille hyvinvointia tukeva iltapäivä, johon kutsutaan erityisesti kehittämisteon Janakkalan kahviloissa kokoontuvat miehet. Tässä tilaisuudessa on tarkoitus nostaa esille uniapnea (sisältää monipuolista elintapaohjausta) ja ajoterveysasiat sekä paikalliset hyvinvointia tukevat mahdollisuudet. Kutsuminen tilaisuuteen tapahtuu kahvilan pöydissä jalkautuen ja markkinointimateriaalia paikallisesti jakaen. (liite) Marraskuussa 2026 miestenviikolla terveyden edistämisen hanke järjestää miesteemaisen tilaisuuden etäyhteydellä. Tietoa ja tukea hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan ja materiaalin kehittämiseen kunnille ja kaupungeille, hyvinvointialueelle sekä järjestö- ja seurakuntatoimijoille. Teemana ikääntyvien miesten huomioiminen palveluiden kohteena ja ikääntyvien miesten tarpeiden nostaminen toimintaa kehitettäessä.
Kehittämisteon hyötyjä ja vaikutuksia:

Kehittämisteossa tavoitettiin kohderyhmä, jota hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta harvoin tavoittaa. Jalkautuva toimintatapa vahvisti ymmärrystä kohderyhmän tarpeista, osallistumisen esteistä, lisäsi luottamusta palveluihin ja osoitti, että vaikuttavaa hyvinvoinnin edistämistä voidaan toteuttaa hyödyntämällä olemassa olevia yhteisöjä uuden toiminnan rakentamisen sijaan.

"Tänäkin aamuna, kun nousin ylös, mietin että mitä ihmettä mä tämän päivän teen – mutta tänne on aina pakko tulla.” (Ikääntyneen miehen kommentti kahvipöydästä)

Omaehtoisten kokoontumisten on tunnistettu lisäävän hyvinvointia erityisesti vähentämällä yksinäisyyttä sekä vahvistamalla osallisuuden ja kuulluksi tulemisen kokemuksia. Samalla kehittämistyö tuotti syvempää ymmärrystä miesten tarpeista, minkä pohjalta voitiin kehittää kohderyhmälle paremmin soveltuvia hyvinvointia ja terveyttä tukevia toimintatapoja.

“Tää on semmoinen paikka, mistä kuulee kylän asiat. Ei tarvitse olla yksin kotona miettimässä.” (Ikääntyneen miehen kommentti kahvipöydästä)

“Tää on ollut oikeastaan pelastus siinä vaiheessa, kun elämässä tapahtui iso muutos.” (Ikääntyneen miehen kommentti kahvipöydästä)

Jalkautuvassa toimintatavassa palvelut ja tieto viedään asukkaiden arkeen sen sijaan, että ihmisten odotettaisiin hakeutuvan niiden pariin. Osallisuus vahvistui ja tarpeiden tunnistaminen tuotti tietoa, jonka avulla voidaan kehittää saavutettavampia ja kohderyhmälle paremmin sopivia palveluja.

“Tää ei ole mikään virallinen ryhmä, vaan samanhenkisten ihmisten kokoontuminen.” (Ikääntyneen miehen kommentti kahvipöydästä)

“On saanut tietoa monenlaisista asioista, ihan arkeen ja terveyteen liittyvää.” (Ikääntyneen miehen kommentti kahvipöydästä)

Miesten kokemustietoa hyödynnettiin toiminnan ja palveluiden kehittämisessä, mikä lisäsi niiden asukaslähtöisyyttä, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Kahvipöydissä nousi esiin toistuvasti huoli omasta ja läheisten terveydestä sekä turvallisuudesta sekä ikääntyville miehille merkityksellisiä hyvinvointiin liittyviä teemoja (ajoterveys, ajokortin menettämiseen liittyvät huolet, rahapelaamisen ja alkoholin vaikutukset sekä kiinnostus uniapneaan liittyviin teemoihin).

Janakkalan omaehtoisesti kokoontuviin miesten kahvilapöytiin jalkauduttiin kesäkuusta 2025 alkaen syyskuuhun 2026 yhteensä 20 kertaa ja Ikä iloiten-hankkeen järjestämänä miehet kutsuttiin paikalliselle kodalle yhden kerran. Näissä kohtaamisissa tavoitettiin yhteensä 168 miestä (osittain samoja henkilöitä).

“On tärkeää, että joku kuuntelee ja jatkaa keskustelua.” (Ikääntyneen miehen kommentti kahvipöydästä)

Saavutettavuuden näkökulmasta kehittämisteko huomioi taajamassa ja haja-asutusalueella asuvat. Ympäristö on osallistujille tuttu ja ihmiset voivat tuntea toisensa vuosien takaa. Osallistuminen ei edellytä tietynlaista roolia, valmiiksi tunnistettua tuen tarvetta tai sitoutumista elämäntapamuutokseen. Toimintaa ei järjestetä tiettynä aikana, tietyn organisaation tiloissa, vaan ihmisten jo olemassa olevassa kokoontumispaikassa. Lisäksi tieto palveluista on tuotu lähelle arkea ja tiedon löytämisessä avustetaan ammattilaisen toimesta.

Toimintamallin lähtökohtana on kohderyhmän itsemääräämisoikeuden ja oman yhteisön kunnioittaminen. Kehittämisteko toteutettiin miesten omassa arkiympäristössä ilman ilmoittautumis- tai sitoutumisvaatimuksia. Ammattilaiset kuuntelivat miesten tarpeita, vahvistivat kuulluksi tulemisen kokemusta, tarjosivat palveluohjausta sekä hyödynsivät miesten kokemustietoa palvelujen kehittämisessä, mikä lisäsi niiden asukaslähtöisyyttä ja saavutettavuutta. Jalkautuvassa työssä ammattilaisen rooli muuttuu tiedon jakajasta kuuntelijaksi, rinnalla kulkijaksi ja yhteyksien rakentajaksi. Työ edellyttää kykyä liittyä olemassa olevaan yhteisöön hienovaraisesti, edetä osallistujien ehdoilla ja tunnistaa luontevat hetket hyvinvointia koskevalle keskustelulle.

Lyhyellä aikavälillä toimintamalli lisäsi miesten kokemuksia kuulluksi tulemisesta, osallisuudesta ja merkityksellisyydestä sekä vahvisti kiinnostusta oman hyvinvoinnin edistämiseen. Hyvinvointialueen palvelut tulivat helpommin saavutettaviksi, ja yhteistyö alueen toimijoiden kanssa kannusti aktiivisuuteen. Pitkällä aikavälillä toimintamallin arvioidaan vahvistavan osallisuutta, vähentävän yksinäisyyttä, madaltavan tuen hakemisen kynnystä ja parantavan palvelujen saavutettavuutta. Systemaattinen jalkautuminen tukee hyvinvoinnin ongelmien varhaista tunnistamista ja ehkäisee niiden kasautumista, erityisesti yhdistettynä seurantaan, arviointiin ja verkostomaiseen yhteistyöhön. Kehittämistekoa jatketaan kuvaamalla jalkautuva toimintamalli helposti hyödynnettäväksi ja juurrutettavaksi käytännöksi. Jatkossa keskeistä on sopia vastuista, yhteistyörakenteista, seurannasta sekä varmistaa, että kohtaamisissa syntyvä kokemustieto hyödynnetään toiminnan ja palvelujen kehittämisessä.

Toimintamalli on laajennettavissa valtakunnallisesti, sillä vastaavia omaehtoisen kokoontumisen paikkoja löytyy ympäri Suomen. Yhteistyössä kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yrittäjien kanssa malli tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa osallisuutta, hyvinvointia ja erityisesti miesten tavoittamista. Toimintatapaa voidaan soveltaa missä tahansa olemassa olevassa yhteisössä. Keskeistä on olemassa olevan yhteisön ja kohderyhmän tunnistaminen, luvan pyytäminen, kiireetön kohtaaminen ja luottamuksen rakentaminen. Samalla on tärkeää tunnistaa, että omaehtoiset kokoontumiset tukevat hyvinvointia jo itsessään tarjoamalla vertaistukea, osallisuuden kokemuksia, arjen rytmiä sekä keskinäistä välittämistä ja apua. Kokoontumisiin tulevat henkilöt hyötyvät lähtemiseen liittyvästä omasta hygienian hoidosta, tilaisuuteen valmistautumisesta, siirtymämatkasta, kotoa pois lähtemisestä, osallisuuden kokemuksesta sekä mahdollisesta ravintoarvosta kahvilan pöydässä nauttimisesta. Lisäksi osallistujat huolehtivat ja välittävät toisistaan niin arjen pulmissa, kuin terveyteen liittyvissä asioissa.

"Vaatii ammattilaiselta ammatillisen roolin riisumista ja asettumista aidosti rinnalle kuulemaan ja tarttumaan teemoihin, jotka nousevat osallistujilta itseltään. On ollut antoisaa päästä miesten pöytiin - olla osa luottamuksellista ilmapiiriä sekä kehittää jotain paitsi taloudellista niin myös aitoa ja inhimillistä." (Kehittämisteon hanketyön ammattilaiset)

Hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ ei aina ala uuden palvelun perustamisesta. Joskus merkittävin kehittämisteko on mennä sinne, missä ihmiset jo ovat. Omaehtoisissa kokoontumisissa luottamus syntyy kohtaamisista, osallisuus kuulluksi tulemisesta ja hyvinvointi yhteydestä toisiin ihmisiin. Juuri näissä arjen yhteisöissä voidaan vahvistaa hyvinvointia ja ehkäistä ongelmien kasautumista. Kun ammattilainen asettuu rinnalle kuuntelemaan eikä valmiiksi määrittelemään tarpeita, voidaan tavoittaa myös ne ihmiset, jotka muuten jäävät helposti hyvinvointia edistävien toimien ulkopuolelle. https://omahame.fi/w/ika-iloiten-hanke-jalkautui-miesten-pariin-janakkalassa-kohtaamisista-arvokasta-tietoa-palvelujen-kehittamiseen
Miesten iltapäivä Mallinkaisilla- mainos.pdf
Kuvat.pdf
Kotaretken mainos (1).pdf
Kehittämisteon vaikutusketju.pdf

Toimialat

Toiminnot

Teemat