Vaikka digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehitys haastavat lukiokoulutuksen arkea, syntyy lukioissa samaan aikaan vaikuttavia onnistumiskokemuksia. Kun opiskelija ylittää itsensä, löytää oman suuntansa ja innostuu, lukioiden ammattilaiset tietävät, miksi tätä työtä tehdään.
Viime syksynä työn murroksen asiantuntijakeskusteluissa ääneen pääsivät eri alojen ammattilaiset. Lukiokoulutuksen parissa työskentelevät nostivat omassa keskustelussaan konkreettisia esimerkkejä siitä, mikä innostaa, toimii ja vahvistaa sekä opiskelijoiden että opettajien motivaatiota digi- ja tekoälyajassa.
Digitalisaatio muuttaa lukiotyötä
Keskustelussa todettiin, että vaikka teknologinen murros haastaa lukiotyötä, kiinnostus tekoälyä ja digitalisaatiota kohtaan auttaa opettajia selviytymään. Digitaalisten alustojen käyttö vaatii kuitenkin perehtymistä ja osaamisen kehittämistä. Nopeatahtisuus ja muutosjoustavuus ovatkin lukiotyössä lisääntyneet, mikä vaatii panostamista työhyvinvointiin.
”Opettajan tai ohjaajan rooli vain korostuu yhä haastavammassa oppimisympäristössä.”
Digitalisaatio on muuttanut oppituntien suunnittelua ja arviointia, ja tekoäly tuo haasteita oppimiseen.
Opetuksen tapojen kehittäminen ja uusien pedagogisten toimintamallien tutkiminen on tarpeen, sillä nykyiset mallit perustuvat aikaan ennen tekoälyä ja digitaalisia oppimistapoja.
Eräs opettaja kuvasi keskusteluaan amerikkalaisten kollegoiden kanssa näin: "Teachers may perish, but educators will flourish". Eli opettajuus voi kuihtua, mutta kasvattajuus kukoistaa.
Kohtaaminen ja vuorovaikutus – työn merkityksellisin ydin
Digitaaliset ratkaisut, uudet oppimisympäristöt ja tekoäly eivät ole himmentäneet opettajan työn ydintä – päinvastoin. Opettajan rooli vuorovaikutuksessa on keskeinen, ja nuoren kohtaamiseen sekä ryhmässä oppimiseen tarvitaan edelleen aikaa ja panostusta. Nuorten yksilöllisen ohjauksen ja oppimisen tuen tarpeet ovat kuitenkin lisääntyneet viime vuosina.
Kun nuoret aloittavat lukio-opintonsa valoisin odotuksin ja kokevat tulevansa nähdyiksi, se antaa voimaa myös opettajille ja koko kouluyhteisölle jatkaa työtä epävarmuudesta huolimatta.
”Koulumme lukuvuoden teema on toivo. Sen ylläpitäminen ja kohtaaminen tänä vaikeana aikana antaa voimia jaksaa tässä arjessa.”
Työn murroksen asiantuntijakeskustelussa moni opettaja kuvasi, kuinka juuri hetket, joissa opiskelija innostuu, ylittää itsensä tai löytää oman suuntansa, tuottavat merkityksellisyyttä työhön. Pienet oivallukset, rohkeus haastaa itseään ja yhteinen oppiminen ryhmässä syntyvät edelleen kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa, jota mikään teknologia ei voi korvata.
”Nuorten kohtaaminen tuottaa aina iloa. Erityisesti silloin, kun huomaa opiskelijan saaneen idean tai onnistumisen, jota hän ei uskonut saavuttavansa. Näitä hetkiä tapahtuu usein – jopa viikoittain.”
TYKO-viikko ja muut kokeilut avaavat ovia työelämään ja jatko-opintoihin
Onnistumiset eivät synny vain arjen opetustilanteissa, vaan myös uusissa kokeiluissa ja oppimisympäristöissä. Useissa lukioissa on viime vuosina kokeiltu uusia tapoja tuoda työelämä, korkeakoulut ja yhteiskunta osaksi lukio-opintoja. Yksi keskustelussa esiin noussut esimerkki on Työelämä- ja korkeakouluviikko (TYKO-viikko), joka toteutettiin mallia muualta hyödyntäen, mutta oman lukion tarpeisiin soveltaen.
Palaute opiskelijoilta ja opettajilta oli pääasiassa erittäin myönteistä: viikko lisäsi ymmärrystä tulevaisuuden vaihtoehdoista, vahvisti motivaatiota ja toi opetukseen uudenlaista yhteisöllisyyttä. Samalla kokeilu osoitti, että yhteistyö yli organisaatiorajojen on paitsi mahdollista myös innostavaa.
Yhteisöllisyys syntyy myös koulun ulkopuolella
Onnistumiskokemuksia syntyy lukioissa myös luokkahuoneen ulkopuolella. Kansainväliset opintomatkat, vaihto-ohjelmat ja teemaviikot nähtiin erityisen vaikuttavina oppimiskokemuksina.
Eräällä Euroopan unioniin liittyvällä opintomatkalla opiskelijat innostuivat yhteiskunnallisista teemoista, uskalsivat kysyä hyviä kysymyksiä ja ryhmäytyivät. Matkan vaikutukset näkyivät konkreettisesti vielä pitkään koulutyön arjessa.
”Kaikki luokan ulkopuolinen toiminta ja valinnaiset kurssit (esim. matkat ja vaihto-ohjelmat), jotka lukioissa vielä onneksi mahdollisia, ovat yleensä palkitsevia ja motivoivia.”
Lukioiden onnistumiskokemukset osoittavat, että vaikka työssä ja ajassa tapahtuvat muutokset mullistavat ja muuttavat työtä, työn arjessa syntyy myös luovuutta, yhteisöllisyyttä ja uudenlaista uskoa tulevaisuuteen.
Kehittämistyö näkyväksi – hyviä tekoja kannattaa jakaa
Näiden esimerkkien kaltaista kehittämistyötä tehdään lukioissa paljon – mutta se ei aina näy ulospäin. Tekojen tori tarjoaa mahdollisuuden tehdä hyvä työ näkyväksi, jakaa oppeja ja innostaa muitakin kokeilemaan uusia ratkaisuja. Vie siis oman lukiosi kehittäminen esille Tekojen torille! Kannattaa myös käydä kurkkaamassa, millaisia kehittämistekoja lukiokoulutuksesta on sinne viety.
Seuraavaksi ääneen pääsevät varhaiskasvatuksen ammattilaiset
Tässä juttusarjassa ammattilaiset kertovat onnistumiskokemuksistaan omassa työssään. Seuraavassa osassa varhaiskasvatuksen ammattilaiset kertovat arjen onnistumisistaan.
Mikä on työn murroksen seuranta?
Työn murroksen seurantaa toteutetaan joka toinen vuosi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n sekä
alan pääsopijajärjestöjen yhteistyönä. Tavoitteena on tuottaa ajankohtaista tietoa työelämän muutoksista ja hyödyntää asiantuntijoiden näkemyksiä eri alojen kehityksestä.
Vuoden 2025 seurannassa tarkasteltiin 11 ammattialaa ja teemaa. Tulokset julkaistaan vuoden 2026 aikana. Vuoden 2023 seurannan julkaisusarjaan voi tutustua KT:n verkkosivuilla.
Lue sarjan kaikki osat alla olevista linkeistä:
Siksi tätä työtä tehdään: Mikä kirjastotyössä innostaa?
Siksi tätä työtä tehdään: Mitkä asiat innostavat perusopetuksessa?
Siksi tätä työtä tehdään: Mistä hallinto- ja toimistotyön ammattilainen innostuu?
Siksi tätä työtä tehdään: Kun opiskelija löytää paikkansa
Siksi tätä työtä tehdään: potilastyö huipputiimissä motivoi sosiaali- ja terveysalalla
Siksi tätä työtä tehdään: Työllisyyspalvelut keskellä työn murrosta – virkailijasta valmentajaksi
Teksti Anna-Mari Jaanu
