Julkisten alojen ammattilaisten työn merkitys näkyy nopeasti, jos se jää tekemättä, ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström sanoo. Siksi työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon panostaminen hyödyttää niin tekijöitä, työnantajia kuin asiakkaitakin.
”Julkisten alojen ammattilaiset tekevät työtä, joka ylläpitää kansalaisten arkea. Se pitää hyvinvointiyhteiskunnan liikkeellä. Varhaiskasvatuksen, ravitsemis- ja puhtausalan, teknisten alojen, hoiva-alojen sekä monen muun alan ammattilaiset tekevät kriittistä ja usein korvaamatonta työtä.
Julkisen työn arvon puolustaminen on erityisen tärkeää aikana, jolloin kunnat ja hyvinvointialueet ovat säästöjen ja muutosten kohteena. Kun talouden realiteetit luovat paineita, julkisen työn arvo on tärkeää nostaa esiin paitsi kansalaisille, myös päättäjille. He ratkaisevat, millaisilla edellytyksillä julkisten alojen työtä tehdään.
Julkisten alojen ammattilaisten työn merkitys näkyy nopeasti, jos työ jää tekemättä. Siksi avainkysymys on, miten ikääntyvä työvoima pidetään työssä ja miten ihmiset saadaan jaksamaan koko työuransa ajan.
Jos kunnissa, hyvinvointialueilla tai niiden omistamissa yrityksissä ei ole työhyvinvointia tukevaa johtamista, organisaatioiden edellytykset onnistua palvelutehtävässään heikkenevät.
Meillä ei ole yhteiskuntana varaa epäonnistua jaksamisen tukemisessa työpaikoilla. Muuten tavoite pidemmistä työurista karkaa yhä kauemmas.
Hyvä työkykyjohtaminen vaikuttaa myös työnantajan veto- ja pitovoimaan. Samalla kun huolehdimme siitä, että nykyiset ammattilaiset jaksavat työssään mahdollisimman pitkään, meidän on varmistettava, että julkisiin palveluihin saadaan uusia työntekijöitä.
Työnantajilla on viime kädessä vastuu, että työkykyä tukevat tavoitteet muuttuvat työpaikoilla käytännöiksi. Kun ihmiset eivät jää pitkille sairaslomille, sillä on valtava taloudellinen arvo. Ne työnantajat, jotka onnistuvat tässä, voivat saada aikaan melkoisia säästöjä.
Työelämässä lisääntyvä epävarmuus ei pidennä työuria. Se ei myöskään vahvista niiden jaksamista, jotka jatkavat työelämässä.
Työhyvinvointiin liittyvät kysymykset ja työelämän kehittäminen ovat viime neuvottelukierroksilla jääneet palkkaratkaisujen varjoon. Työntekijöiden ostovoimasta on huolehdittava jatkossakin, mutta sen rinnalla on varmistettava kestävän työelämän edellytykset.
Yksi tulevaisuuden painopisteistä on työaikakysymykset. Työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa työvuoroihin, työvuorojen jaksotukseen ja lepoaikoihin eivät ole vain sopimustekstien yksityiskohtia, vaan niillä on yhteys jaksamiseen ja sairastavuuteen.
Tekoäly tekee tuloaan myös julkiselle sektorille. Osa töistä katoaa, ja monet työnkuvat sekä osaamistarpeet muuttuvat. Eläviä käsipareja tarvitaan kuitenkin myös tulevaisuudessa. Muutoksen on tapahduttava kestävästi siten, että työntekijät ovat mukana prosessissa ja saavat mahdollisuuden kehittää osaamistaan.
Järjestöjen ja työnantajatahojen Tärkeissä töissä -yhteistyö on rakentanut vahvan pohjan työelämän kehittämiselle. Se on tuonut jatkuvuutta, ja se on tukenut paikallisia toimijoita, liittoperheitä ja työnantajaorganisaatioita.
Meille on vuosien mittaan syntynyt laaja tietokanta, josta voi ammentaa hyviä käytäntöjä ja malleja erilaisista organisaatioista ja näkökulmista. Niiden varaan voimme rakentaa kehittämistyötä jatkossakin.
Tarkoitus ei ole vain palkita yksittäisiä onnistumisia. Kyse on toimivien käytäntöjen tunnistamisesta ja jakamisesta eteenpäin. Jokaista uudistusta ei tarvitse aloittaa tyhjästä.
Työelämän kehittämisessä voittavat kaikki: työntekijät, työnantajat ja palveluiden käyttäjät. Työt julkisella sektorilla ei ole loppumassa, ei normaalioloissa eikä varsinkaan kriisiaikoina. Ilman julkisen sektorin massiivista onnistumista esimerkiksi koronapandemian lopputulos olisi voinut olla hyvin erilainen. Ilman toimivaa julkista sektoria ei ole suomalaista huoltovarmuutta. Tämän varmistaminen on ehdottoman tärkeä kansallinen kysymys.
Yhteistyöstä on pidettävä kiinni myös vaikeina aikoina. Kehittämistyötä on jatkettava, vaikka edistysaskeleet tuntuisivat välillä lyhyiltä.”
Håkan Ekström, puheenjohtaja, ammattiliitto JHL
Tämä on kolmas osa juttusarjaa, jossa haastattelemme KT:n ja pääsopijajärjestöjen johtajia työelämän kehittämisestä. Sarjan ensimmäisessä osassa ääneen pääsi KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas, toisessa osassa vuorossa oli JUKOn Katarina Murto. Seuraavassa osassa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kertoo ajatuksiaan työelämän kehittämisestä.
