MeidänTyö - 17.11.2026

Keusote rakentaa sujuvampaa palveluketjua ikääntyneille

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella (Keusote) kehitetään Meidän työ -hankkeen tuella ikääntyneiden palveluketjua. Kehittämisen keskiössä on Kerttu-toimintamalli, jonka avulla asiakkaan muuttuvat tuen tarpeet pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhain ja ohjaamaan asiakas oikea-aikaisesti tarvitsemiensa palvelujen piiriin.

keusote

Keusotessa eletään parhaillaan merkittävää toimintatapojen muutosta. Palveluketjuajattelu on nostettu strategian kärkeen, ja uusi johtamis- ja toimintamalli astui voimaan vuoden 2026 alussa. Sen lähtökohtana on tarkastella asiakkaan palveluja yhtenäisenä kokonaisuutena yli yksikkö- ja ammattirajojen.

Ikääntyneiden palvelut muodostavat yhden Keusoten kolmesta palveluketjusta. Keusotessa on kehitetty ikääntyneiden palveluketjuajattelua jo esimerkiksi hoitopoluissa ja asiakkaan kokonaispalvelujen tarkastelussa. Nyt kehittämistä viedään systemaattisesti eteenpäin Kerttu-toimintamallilla. Kerttu on toimintamalli, joka kokoaa yhteen asiakkaan palveluntarpeen tunnistamisen, tilanteen selvittämisen, tarvittavan tuen järjestämisen ja seurannan.

Meidän työ -hanke tukee Kerttu-mallin käyttöönottoa muun muassa työpajatyöskentelyssä ja kehittämisen jäsentämisessä.

– Olemme saaneet hankkeelta sparrausapua ja tukea työpajajärjestelyihin sekä kirjallisiin tuotoksiin. Hanke auttaa meitä pysymään aikataulussa, rakentamaan hyvät työpajat ja selkeyttämään tekemistä, kommentoi ikäihmisten asiakasohjauksen koordinoiva esihenkilö Riitta Samola.

Kerttu-mallissa keskeistä on, että ikääntyneen tarvitsema tuki saadaan käyntiin nopeasti, koordinoidusti ja riittävän intensiivisesti. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä eri ammattilaisten ja palvelujen välillä.

Liikkeelle vajaaravitsemuksesta ja alkoholin riskikäytöstä

Meidän työ -hankkeessa Kerttu-mallia pilotoidaan avopalveluissa ja ikäihmisten asiakasohjauksessa. Kehittäminen käynnistyy kahdesta ikääntyneiden toimintakykyyn keskeisesti vaikuttavasta haasteesta: vajaaravitsemuksesta ja alkoholin riskirajan ylittymisestä.

Tavoitteena on rakentaa sujuvat toimintapolut tilanteisiin, joissa asiakkaalla havaitaan merkkejä vajaaravitsemuksesta tai alkoholin riskikäytöstä. Kehittämisessä tarkastellaan, miten asiakkaan tuen tarve tunnistetaan, miten tilannetta selvitetään, millaista tukea järjestetään ja miten asiakkaan tilannetta seurataan.

– Henkilöstö on ollut vahvasti mukana kehittämisessä alusta asti. Olemme yhdessä pohtineet arjen tilanteita ja kehittäneet käytännön työkaluja, kuten kysymyspatteriston vajaaravitsemuksen juurisyiden tunnistamiseen. Näin mallista saadaan työkalu, joka oikeasti auttaa ohjaamaan asiakkaan oikean avun piiriin. Ravitsemusterapeuttina on huojentavaa, että saamme selkeät sävelet työnjakoon: kuka tekee mitäkin ja milloin, kertoo ravitsemusterapeutti Heidi Ansio.

tyopaja
Keusoten ammattilaiset ja Meidän työ -hankkeen kehittäjäasiantuntija Karoliina Marjoniemi työpajassa 29.9.2026.

Toimintamalli syntyy yhdessä tekemällä

Kerttu-mallia rakennetaan yhdessä ammattilaisten kanssa, joiden työhön asiakkaan palvelupolku käytännössä liittyy. Mukana on henkilöstöä muun muassa vastaanottopalveluista, ikäihmisten asiakasohjauksesta, kuntoutuksesta, ravitsemuspalveluista sekä mielenterveys- ja päihdepalveluista.

Kehittämistyö on käynnistynyt yhteisissä työpajoissa, joissa eri alojen ammattilaiset mallintavat ja tarkentavat toimintapolkuja yhdessä. Työpajoissa ammattilaiset tarkastelevat nykyisiä toimintatapoja ja palvelujen rajapintoja sekä rakentavat ratkaisuja, joita voidaan kokeilla käytännön työssä.

– Yhdessä kehittäminen tekee näkyväksi eri palvelujen rooleja ja osaamista, jolloin niitä voidaan hyödyntää ketterämmin yhteisten asiakkaiden hyväksi. Ryhmä on myös aktiivisesti tunnistanut, mihin jo olemassa oleviin toimiviin käytäntöihin ja muuhun meneillään olevaan kehittämiseen pilotointi kannattaa yhdistää. Näin kehittäminen ei jää irralliseksi kokeiluksi, vaan sillä on paremmat mahdollisuudet onnistua ja tulla osaksi ammattilaisten arkea, avaa pilotin kehittäjäasiantuntija Karoliina Marjoniemi.

Seuraavaksi Keusote pilotoi yhdessä rakennettuja toimintapolkuja käytännössä ja arvioi niitä saatujen kokemusten perusteella. Tavoitteena on, että toimiviksi osoittautuvat käytännöt vakiintuvat osaksi Keusoten ikääntyneiden palveluketjua.

Teksti: Ilari Raiski

Kuvat: Keusote & Ilari Raiski

mt logo
<   takaisin