Virtuaalinen työhaastattelu​ ja perehdytys​ ​

Keuruun kaupungin työllisyyspalveluiden alaisuudessa toimiva JOKO työelämään -hanke tukee vieraskielisiä ja maahan muuttaneita henkilöitä työllistymisessä matalalla kynnyksellä ja vähäisestä kielitaidosta huolimatta.

Hankkeen tavoitteena on madaltaa elinkeinoelämän kynnystä palkata vieraskielisiä työntekijöitä, tukea heidän kielitaitonsa kehittymistä työelämässä sekä vahvistaa työelämään kiinnittymistä, kotoutumista ja osallisuutta. Lisäksi hankkeessa pyritään vähentämään ennakkokäsityksiä ja lisäämään ymmärrystä työntekijöiden ja työnantajien välillä.

Työmarkkinoiden tilanne muuttui nopeasti työvoimapulasta työvoiman ylitarjonnaksi. Yritysten heikentynyt rekrytointihalukkuus ja haastava taloustilanne vaikeuttivat alkuperäisten tavoitteiden saavuttamista. Tämän vuoksi hankkeen toimintaa arvioitiin uudelleen ja muutoshakemuksen myötä päätettiin keskittyä erityisesti virtuaalisen perehdytyksen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen.

Hankkeessa on kehitetty useita käytännön työkaluja, kuten 360°-kuvauksia, ThingLink-perehdytyssisältöjä, työhaastattelubotti sekä CV- ja työhakemusbotti. ThingLink ympäristöön liitettäviä 360°-kuvauksia on tehty yhteistyössä yritysten kanssa niiden omiin perehdytystarpeisiin.

Virtuaalisen materiaalin avulla työnhakija voi tutustua työpaikkaan jo ennen ensimmäistä työpäivää. Hän voi nähdä etukäteen, miltä työympäristö näyttää, missä eri tilat sijaitsevat ja millaisia työtehtäviä työpaikalla tehdään. Tämä tekee uudelle työntekijälle työpaikalle saapumisesta helpompaa ja vähentää uuden tilanteen aiheuttamaa jännitystä.

ThingLink-perehdytyssisällöissä voidaan yhdistää työpaikan esittelyyn esimerkiksi kuvia, videoita, ohjeita ja muuta tärkeää tietoa. Visuaalisuus helpottaa asioiden ymmärtämistä ja auttaa muistamaan opitut asiat. Ratkaisut eivät kuitenkaan ole tarkoitettu ainoastaan vieraskielisille, vaan ne soveltuvat kaikille työnhakijoille.

Työhaastattelubotin avulla työnhakija voi harjoitella työhaastattelutilanteita ja opetella haastatteluissa tarvittavaa sanastoa eri aloilta. CV- ja työhakemusbotti puolestaan auttavat laatimaan oman osaamisen mukaisen CV:n ja räätälöidyn työhakemuksen haettavaan työpaikkaan.


Digitaalisten ratkaisujen tavoitteena on vahvistaa työnhakijoiden työnhakutaitoja ja valmistaa heitä paremmin työelämään. Työnhaku ja työelämän käytännöt voivat olla erilaisia eri maissa, joten etukäteen harjoittelu antaa työnhakijalle mahdollisuuden valmistautua rauhassa. Kun tilanteita voi harjoitella etukäteen, jännitys vähenee ja oma varmuus kasvaa.

Hankkeen päättyessä kehitetyt materiaalit ja digitaaliset ratkaisut eivät jää vain hankkeen aikaiseksi kokeiluksi, vaan ne jäävät elämään ja kehittymään. Näin hankkeessa kehitettyä osaamista ja materiaaleja voidaan hyödyntää myös jatkossa työnhakijoiden ohjauksessa, työhaastatteluihin valmistautumisessa, työnhaussa sekä yritysten perehdytyksen tukena. Hankkeen tulokset muodostavat siten pysyvän työkalupakin, jota voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa erilaisissa työllistymisen ja työelämään siirtymisen tilanteissa. Kehittämisessä edettiin muutospäätöksen jälkeen nopeasti kokeilemalla ja käytännössä testaamalla. Kävimme tutustumassa eri paikoissa toteutettuihin virtuaalisiin toteutuksiin ja perehdyimme erilaisiin tapoihin hyödyntää virtuaalisuutta perehdytyksessä ja työnhaun tukena. Näistä saatujen kokemusten ja ideoiden pohjalta lähdimme rakentamaan omaan toimintaamme sopivia ratkaisuja.

Kehittämiseen osallistuivat projektipäällikkö, hankkeen valmentaja ja Keuruun kaupungin työllisyyskoordinaattori. Kehittämistyö oli käytännönläheistä ja eteni kokeilujen kautta: rakensimme ratkaisuja, testasimme niitä ja muokkasimme sisältöjä saadun palautteen perusteella. Myös asiakkaat olivat mukana kehittämisessä testaamalla ratkaisuja ja antamalla niistä palautetta.

Kehittämisen kohteena olivat erityisesti työn tekemisen tavat ja palvelun toteuttaminen. Perinteisen ohjauksen rinnalle rakennettiin digitaalisia välineitä, joita voidaan hyödyntää joustavasti työnhaun, perehdytyksen ja työelämään siirtymisen tukena.

Uusina työvälineinä otettiin käyttöön muun muassa ThingLink sekä virtuaaliseen perehdytykseen tarvittavat välineet. Pääosin kehittämistyö tehtiin hankkeen ja kaupungin omalla henkilöstöllä ja osaamisella, mutta saimme myös ulkopuolista asiantuntija-apua. Kehittämisen kustannukset pysyivät maltillisina. Keskeiset hankinnat olivat ThingLink-lisenssi ja kaareva tietokonenäyttö. Kehittämisen myötä työllisyyspalveluihin syntyi uusia, helposti hyödynnettäviä digitaalisia toimintatapoja, jotka monipuolistavat asiakkaiden ohjausta ja työnhaun tukea. Virtuaaliset ratkaisut mahdollistavat asioiden harjoittelun ja työympäristöihin tutustumisen etukäteen, mikä tekee palvelusta saavutettavampaa ja joustavampaa.

Erityinen hyöty on ollut asiakkaille, joiden suomen kielen taito on vielä heikko. Visuaaliset ja virtuaaliset materiaalit tukevat ymmärtämistä ja vahvistavat työelämässä tarvittavaa sanastoa. Asioita ei tarvitse oppia pelkästään puheen ja tekstin kautta, vaan niitä voidaan havainnollistaa kuvien, videoiden ja virtuaalisten ympäristöjen avulla. Tämä tukee samalla asiakkaiden itsenäistä työskentelyä ja lisää valmiuksia toimia työelämässä.

Digitaalisista ratkaisuista on hyötyä myös henkilöille, joille sosiaaliset tilanteet voivat olla haastavia tai kuormittavia, esimerkiksi neurokirjon henkilöille. Mahdollisuus tutustua työympäristöön etukäteen ja harjoitella työhaastattelua rauhassa vähentää uuden tilanteen aiheuttamaa epävarmuutta ja helpottaa valmistautumista. Näin sama ratkaisu voi palvella hyvin erilaisia asiakasryhmiä.

Kehittämisen myötä myös henkilöstön digitaalinen osaaminen vahvistui. Henkilöstölle kertyi uutta osaamista virtuaalisten perehdytysmateriaalien, digitaalisten työkalujen ja tekoälyä hyödyntävien ratkaisujen käytöstä. Samalla opittiin uudenlainen tapa kehittää palveluja: ratkaisuja kokeiltiin käytännössä, testattiin asiakkailla ja kehitettiin saadun palautteen perusteella.

Palvelujen näkökulmasta toimintaa voidaan toteuttaa aiempaa joustavammin ja asiakkaan yksilölliset tarpeet paremmin huomioiden. Digitaaliset materiaalit ovat uudelleen hyödynnettäviä, joten kerran tehtyä sisältöä voidaan käyttää useiden asiakkaiden kanssa. Tämä tehostaa työn tekemistä ja vapauttaa henkilöstön aikaa muuhun asiakastyöhön.

Kehittämisen merkittävä tulos on myös se, että hankkeen aikana syntyneet materiaalit ja osaaminen jäävät Keuruun kaupungin työllisyyspalveluiden käyttöön hankkeen päättymisen jälkeen. Näin kehittämistyön hyödyt jatkuvat ja digitaalisia ratkaisuja voidaan hyödyntää jatkossa osana työllisyyspalveluiden normaalia toimintaa. https://eur01.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fwww.thinglink.com%2Fview%2Fscenario%2F2108097547061953380&data=05%7C02%7Csusanna.mafi%40keuruu.fi%7Ce1833e0bb8e34b2f3b9608df22dd1862%7C5b9644885f074c7f8ceb9b332bced77b%7C0%7C0%7C639268005153077207%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJFbXB0eU1hcGkiOnRydWUsIlYiOiIwLjAuMDAwMCIsIlAiOiJXaW4zMiIsIkFOIjoiTWFpbCIsIldUIjoyfQ%3D%3D%7C0%7C%7C%7C&sdata=BMADaVGeJ7xpWmVgyjKFx1Q6rOiA%2BQC9HYMEacp0dIE%3D&reserved=0
JOKO_tyohaastattelun_harjoittelu_qr.png

Toimialat

Toiminnot

Teemat