Oulun kansainvälisen koulun arviointikulttuurin kehittäminen

Oulun kaupungin järjestämissä asiakaskyselyissä on havaittu jo useampana vuonna, että huoltajat eivät koe saavansa riittävästi tietoa oppilaiden arvioinnista. Opettajat ovat kokeneet haastavaksi viestiä huoltajille riittävän selkeästi siitä, mistä arvosana koostuu ja miten oppilaiden näyttöjä arvioidaan. Tämä ilmiö näkyy koko kaupungin tasolla.

Koulullamme on satsattu arviointiin pitkään muun muassa IB-ohjelmataustan (International Baccalaureate) vuoksi. Vaikka luovuimme IB-ohjelmasta hiljattain, teemme edelleen työtä selkiyttääksemme arviointia ja viestiäksemme siitä ymmärrettävämmin.
Arvioinnin monipuolisuuden ja kompleksisuuden vuoksi sitä on haastavaa avata oppilaille ja huoltajille yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi. Arvioinnista viestiminen selkeästi on tärkeää, jotta oppimisen arviointi on aidosti läpinäkyvää.

Halusimme koulussamme edelleen syventää arviointiosaamista sekä selkeyttää arviointiin liittyvää viestintää oppilaille ja huoltajille. Tavoitteena oli vahvistaa koulumme yhtenäistä arviointikulttuuria eli yhtenäisiä arviointiperiaatteita ja -käytäntöjä.
Kehittämistyön aikaan koulun rehtori osallistui OPH:n koulutukseen arviointiin liittyen, mikä tuki koko koulun kehittämistyötä.
Lähdimme tekemään kehittämistyötä vahvistamalla opettajien arviointiosaamista ja käymällä yhteisiä keskusteluita koulumme arviointikäytänteistä. Keskustelua käytiin monipuolisista arviointimenetelmistä, kriteeripohjaisesta arvioinnista ja opettajien keskinäisestä arviointiyhteistyöstä.

Koulun arviointikulttuurin vahvistamiseksi lähdimme keskustelemaan, millainen on meidän yhteinen näkemyksemme arviointiperiaatteista ja -käytänteistä. Osana arviointiprosessia opettajan tehtävä on kuvata oppilaille ja huoltajille, miten oppilaan oppimista ja osaamista arvioidaan sekä miten opettaja havainnoi, kerää ja dokumentoi tietoa summatiivista arviointia varten.

Opetussuunnitelman mukaan oppilaiden ja huoltajien on oltava tietoisia avoimen, systemaattisen ja tasapuolisen arvioinnin periaatteista.

Koululla järjestettiin henkilöstölle arviointikoulutusta. Sen lisäksi vahvistettiin yhteisopettajuutta ja hyvien käytänteiden jakamisen kulttuuria sekä tuettiin osaamisen jakamista ja ammatillista vuorovaikutteista keskustelua. Arviointikäytänteistä käytiin säännöllistä ja suunnitelmallista keskustelua arvioinnin vuosikellon rytmittämänä.
Kevään VESO:ssa eli opettajien suunnittelupäivässä opettajat tekivät yhdessä jaksosuunnitelmia arviointilähtöisesti ja valmistelivat kirjeen huoltajille oman oppiaineensa arvioinnin avaamiseksi.

Kirjeiden pohjalta käytiin edelleen yhteistä keskustelua arviointikäytänteistä. Sovittiin myös, että arviointikirjeet päivitetään systemaattisesti joka syksy.

Huoltajia tiedotettiin arviointikäytänteistä ja -periaatteista vanhempainillassa, koulun kotisivuilla ja Wilman kautta lähetetyissä arviointikirjeissä. Wilmassa jatkettiin myös viestimistä oppilaan osaamisesta ja oppimisesta läpi kouluvuoden.

Oppilaille avattiin oppimistavoitteet ja arviointikriteerit jokaisessa oppimisjaksossa. Itse- ja vertaisarviointia tehtiin jokaisessa oppiaineessa osana formatiivista arviointia. IB-ohjelmasta opitun käytänteen mukaisesti oppilaita osallistettiin myös oppimisprosessin suunnitteluun, mikä vahvisti oppilaan roolia ja ymmärrystä oppimisen tavoitteista ja arvioinnista. Luokissa käytiin myös keskustelua pystyvyydestä, motivaatiosta ja onnistumisista.

Myös koulun kotisivuilla avataan arviointia kattavasti. Nettisivuille kuvattiin lyhyesti mitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa edellytetään arvioinnilta. Siellä kuvataan myös koulun arviointikäytänteitä seuraavasti: ”Lukuvuoden alussa opettajat tiedottavat oppilaille ja heidän huoltajilleen ainekohtaisista tavoitteista sekä arvioinnin periaatteista. Lisäksi opettajat ohjaavat ja kannustavat oppilaita koko lukuvuoden ajan auttaen heitä tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehityskohteensa. Oppilaat ja heidän huoltajansa saavat myös palautetta oppilaan edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä koko lukuvuoden ajan.”

Lisäksi koulun nettisivuille laitettiin huoltajia varten näkyville oppiaineiden arviointikriteerit ja kuvattiin, miten arviointia toteutetaan eri vuosiluokilla ja eri oppiaineissa. Myös käyttäytymisen arviointi kuvattiin erikseen.
Arvioinnista ja arviointikulttuurista keskustelu on vahvistanut opettajien arviointiosaamista ja yhtenäistänyt arviointikäytänteitä koko koulun tasolla. Arviointiin liittyvää keskustelua on aikataulutettu YS-ajalle henkilökunnan kokouksiin arvioinnin vuosikellon mukaisesti. Viestinnästä oppilaiden ja huoltajien suuntaan on tullut säännönmukaista ja yhtenäistä.

Oppilaiden kanssa keskustellaan oppimisen tavoitteista ja arvioinnista säännöllisesti oppilaiden ikätaso huomioiden. Jakson oppimistavoitteet ja niiden arviointi käydään läpi jakson alussa. Niihin myös palataan jakson aikana ja jakson lopussa. Oppimistavoitteita avataan oppilaille tarvittaessa myös oppituntien tasolla. Oppilaiden osallisuus ja toimijuus suhteessa omaan oppimiseensa on vahvistunut.

Huoltajat saavat vuosittain tietoa arvioinnista yleistajuisen arviointikirjeen muodossa sekä vanhempaintapaamisissa ja/tai vanhempainilloissa. Tämän lisäksi huoltajat voivat seurata arvioitavia tehtäviä Wilman kautta.

Tulevana lukukautena jatkamme arvioinnin kehittämiseen ja yhdenmukaistamiseen liittyvää työskentelyä. Syksyn VESO:ssa perehdyimme kriteeripohjaisen arvioinnin merkityksellisyyteen niin oppilaiden oppimaan oppimisen taitojen kuin opettajien opetustyönsuunnittelun näkökulmasta. Seuraavaksi järjestämme opettajien ns. pedakahvilassa mahdollisuuden tutustua erilaisiin arvioitaviin tehtäviin, joissa korostuvat monipuoliset arviointimenetelmät sekä toimivaksi koetut arviointirubriikit.

Arviointityön kehittäminen koululla jatkuu koulun johtotiimin sekä Learning Design-opettajatiimin yhteistyössä. Arviointityön kehittymistä seurataan myös eri asiakaspalautteiden ja oppilaiden ja huoltajien kanssa käytävien keskustelujen kautta.
https://www.ouka.fi/en/oulu-international-school

Toimialat

Toiminnot

Teemat