Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen näkee, että työntekijä- ja työnantajajärjestöjen yhteistyötä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. ”Epävakaus taloudessa, turvallisuustilanteessa ja kotimaan politiikassa haastaa hyvinvointivaltion rakenteet. Kun säästöjä viljellään, meidän tulee muistaa, että sote-sektori on elintärkeä osa maanpuolustusta.”
"Hyvinvointivaltion tulevaisuus ratkaistaan niillä valinnoilla, joita me nyt teemme. Pikasäästöjen sijaan sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla tarvitaan vakautta, sitä, että alan ammattilaiset voivat luottaa tulevaan. Nostan esiin kolme asiaa, jotka mielestäni tulee muistaa nyt, kun rakennamme tulevaa.
Ensinnäkin, päätösten pohjaksi on kuunneltava niitä ihmisiä, jotka kohtaavat asiakkaat ja tekevät työn kentällä. Toiseksi, sote-sektori ei ole kuluerä, vaan alalla tehdään tuottavaa työtä. Kolmanneksi, sosiaali- ja terveysala on elintärkeä osa Suomen maanpuolustusta ja huoltovarmuutta.
Kentän kokemuksen tulee näkyä päätöksenteossa
Työntekijä- ja työnantajapuolen yhteistyö on julkisella puolella usein erinomaista! Sovellamme jatkuvan neuvottelun periaatetta ja meillä on työryhmiä, joissa kehitämme yhdessä työelämää. Osa avointa ja toimivaa yhteistyötä on sekin, että kirjoitan tätä tekstiä.
Meillä on yhteinen tahto: haluamme, että asiakkaat saavat julkiselta sektorilta hyvää palvelua. Niillä rautaisilla ammattilaisilla, jotka käytännön työn tekevät, on valtava määrä tietoa ja ymmärrystä asiakkaista ja siitä, miten päätökset vaikuttavat asiakastyöhön. Heitä tulee kuulla paljon nykyistä enemmän.
Kentällä kyllä tiedetään, missä palveluketju toimii, milloin asiakas joutuu kulkemaan turhaan luukulta toiselle ja mikä työssä kuormittaa aivan turhaan. Käytännön ammattilaisia on kuunneltava jo valmistelun aikana, ei sen jälkeen, kun ratkaisut on käytännössä tehty.
Omalla 15 vuoden erikoissairaanhoidon kokemuksellani koen, että kuulluksi tulemista estää hierarkkisuus. Tiedon tulee lävistää organisaatiossa todella monta tasoa, jotta se saavuttaa ylimmän johdon. Kuulluksi tulemisen esteisiin tulee puuttua.
Eikä tämä suinkaan koske vain yksittäistä organisaatiota. Kentän äänen tulee olla osa päätöksentekoa kaikilla tasoilla, niin yksittäisessä hoivakodissa, hyvinvointialueella kuin valtakunnan politiikassa.
Julkinen sektori on investointi
Sote-sektorilla tehtävästä työstä puhutaan yhä usein kulueränä. Tämän kielenkäytön haluaisin muuttuvan. Me tuotamme terveyttä, toimintakykyä, osaamista, osallisuutta ja turvallisuutta. Kun palvelut toimivat, ihmiset saavat apua ajoissa, ja ongelmia ehkäistään ennen kuin ne kasvavat todella hintaviksi. Tuottamiemme palveluiden merkitys ihmisten arjessa on valtava, ja toimivat palvelut tukevat koko yhteiskunnan perustaa.
Olen itse saanut kasvaa hyvinvointivaltiossa, jossa ymmärrettiin esimerkiksi koulutuksen, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja suun terveyden merkitys. Niihin panostettiin silloinkin, kun taloudessa oli vaikeaa. Ennaltaehkäisyyn käytetty euro maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, mutta tämä näkökulma jää helposti lyhyen aikavälin säästöjen alle. Jos palveluja tarkastellaan vain seuraavan budjettivuoden menoina, kadotetaan näkyvistä se, mitä ne yhteiskunnalle tuottavat.
Haluan, että julkisiin palveluihin suhtaudutaan tulevaisuudessa investointina eikä kuluna. Julkisen työn arvo ja arvostus ovat aihe, josta toivon työntekijä- ja työnantajapuolen puhuvan yhdellä suulla valtiovallan suuntaan.
Sote-sektori on olennainen osa maanpuolustusta
Viimeistään nyt on hyvä nostaa pöydälle se, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat olennainen osa Suomen huoltovarmuutta – ja myös sotilaallista suorituskykyä. Jos pahin tapahtuu, tarvitaan ensihoitoa, tehohoitoa, leikkaussaliosaamista, synnytysten hoitoa ja monia muita vaativia terveydenhuollon tehtäviä, vuorokauden ympäri. Näitä ammattilaisia ei löydy erillisestä sodanajan varastosta. Kriisissä tarvitaan niitä samoja koulutettuja ihmisiä, jotka pitävät palvelut toiminnassa rauhan aikana.
Siksi hyvinvointialueiden henkilöstöstä ja osaamisesta ei saa puhua menoina, joista voidaan aina säästää lisää. Jo nyt monilla alueilla perustehtävää hoidetaan hyvin ohuilla resursseilla. Jos kokeneita ammattilaisia menetetään, ja vaativa osaaminen pääsee rapautumaan, toimintakykyä ei yks kaks rakenneta uudestaan, kun kriisi alkaa. Erityisosaaminen syntyy koulutuksesta ja käytännön työstä, ja se vaatii jatkuvaa ylläpitämistä.
Se, että huolehdimme nyt sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä, osaamisesta ja työkyvystä, on välttämätöntä koko maan turvallisuuden kannalta."
Millariikka Rytkönen, puheenjohtaja, Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy
Tämä on neljäs osa juttusarjaa, jossa haastattelemme KT:n ja pääsopijajärjestöjen johtajia työelämän kehittämisestä. Lue sarjan aiemmat osat linkeistä KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas, JUKOn Katarina Murto, JHL:n Håkan Ekström. Seuraavassa osassa Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima kertoo ajatuksiaan työelämän kehittämisestä.
