Työkykyjohtaminen alkaa strategisista päätöksistä

Strateginen työkykyjohtaminen tarkoittaa työkyvyttömyysriskien ennakointia, hallintaa ja voimavarojen johtamista. Sen tavoitteena on sujuva työ ja hyvinvoiva henkilöstö. 

Työkykyjohtamiselle tulee olla rakenteet, roolit ja vastuut. Ylin johto vastaa työkykyjohtamisen strategisuudesta, näyttää työkykyjohtamisen suunnan ja mahdollistaa hyvän työkykyjohtamisen. Keskijohto on avainasemassa tukemassa lähiesihenkilöitä ja lähiesihenkilöt huolehtivat arjen sujuvuudesta. Työntekijät kantavat vastuuta omasta työkyvystään ja siihen liittyvien mahdollisten haasteiden esiintuomisesta. 

Onnistunut työkykyjohtaminen edellyttää sitoutumista määriteltyihin vastuisiin kaikilla organisaation tasoilla alkaen ylimmästä johdosta.  

Työkykyjohtaminen on tietoa, investointeja, rakenteita ja henkilöresursseja

Työkykyä tulisi johtaa tiedolla ja osana organisaation kaikkea muuta johtamista. Tiedolla johtaminen tarkoittaa työkyvyttömyysriskien tunnistamista. Kun riskit ja organisaation tarpeet on tunnistettu, tulee työkyvyttömyysriskien vähentämiselle asettaa mitattavat tavoitteet, joita seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. 

Tilannekuvan ja tavoitteiden lisäksi työkykyjohtaminen ja työkyvyttömyysriskien vähentäminen vaatii investointeja. Investoinnit voivat liittyä monenlaiseen henkilöstön työn sujuvuutta edistävään asiaan. Esimerkiksi osaamisen kehittäminen ja oppimisen mahdollistaminen ja osatyökykyisten työntekijöiden työssä jatkamisen mahdollistaminen ovat investointeja, jotka voivat pienentää työkyvyttömyysriskejä. 

Riittävät resurssit niin esihenkilöillä kuin henkilöstöhallinnossa ovat investointeja, jotka voivat lopulta maksaa itsensä takaisin pienempinä työkyvyttömyysriskeinä. 

Työkykyjohtamisen onnistuminen edellyttää prosesseja ja riittäviä keinoja työkyvyn tukemiseen. Työn sujuvuutta tukeva työn organisointi ja työn kehittäminen ovat esimerkkejä työkykyä tukevista keinoista. Työkyvyn tuen prosessit liittyvät ennakoivaan tukeen, varhaiseen reagointiin ja tehostettuun tukeen. Prosessit tulee olla organisaatiossa kaikilla tiedossa ja esihenkilöitä työkyvyn tukemisen avainhenkilöinä tulee kouluttaa ja tukea prosessien mukaiseen toimintaan. Prosessien kehittämisessä ja prosessien mukaisessa toiminnassa auttaa sujuva yhteistoiminta. 

Kun työterveysyhteistyö on toimivaa ja organisaation tavoitteita tukevaa, auttaa se osaltaan organisaation työkyvyttömyysriskien vähentämisessä. 

Mistä tietää, onko työkykyjohtamisessa onnistuttu?

Työkykyjohtamisen tuloksia ja vaikuttavuutta voidaan mitata monella eri tavalla. 

Työkyvyttömyysriskeihin suoraan liittyvät tulokset kuten sairauspoissaolot tai työkyvyttömyyseläkkeet ovat yksi tulos. Lisäksi esimerkiksi henkilöstön saatavuus, palveluiden laatu ja työn sujuvuus ovat työkykyjohtamisen tuloksia. 

Strategisella työkykyjohtamisella voidaan vaikuttaa merkittävästi organisaation talouteen.  Työkykyjohtaminen on kiinteä osa henkilöstövoimavarojen, palveluiden ja talouden kokonaisuutta.

Teksti: Kaisa Hakkarainen, palvelupäällikkö, Keva. Kaisalla on vuosien kokemus kuntien ja hyvinvointialueiden johdon ja hr:n konsultoimisesta strategisen työkykyjohtamisen kysymyksissä.