Jytyn puheenjohtaja Jonna Voiman mielestä henkilöstön osallistaminen kehittämiseen ei ole pelkkä tavoite, vaan välttämättömyys. ”Moni kehittämisidea löytyy juuri työntekijöiltä. He näkevät arjen haasteet ja tietävät usein parhaiten, miten työtä voisi tehdä sujuvammin”, Voima sanoo.
”Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu julkisen työn varaan. Kunnissa ja hyvinvointialueilla pidetään huolta siitä, että yhteiskuntamme toimii joka päivä, 24 tuntia vuorokaudessa. Siksi julkisen työn kehittäminen ei ole vain työntekijöiden asia. Se on koko Suomen asia.
Muuttuva maailma vaatii uudistumista
Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet kasvavat. Kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöiltä odotetaan yhä enemmän samalla, kun taloudelliset resurssit ovat todella tiukassa. Haasteisiin ei voida vastata pelkästään säästämällä.
Tarvitsemme myös uusia toimintatapoja, parempia työprosesseja ja toimivaa johtamista.
Työtä kehittämällä työntekijöiden osaamista hyödynnetään paremmin. Tällöin aikaa vapautuu siihen, mikä on julkisen työn ydintä: ihmisten palvelemiseen.
Paremmat palvelut syntyvät hyvinvoivista työntekijöistä
Julkisen työn kehittämisestä puhutaan usein tuottavuuden, tehokkuuden ja säästöjen näkökulmasta. Ne ovat ymmärrettäviä tavoitteita, mutta ne eivät saa olla kehittämisen ainoa lähtökohta.
Työstä on tehtävä myös sujuvampaa, mielekkäämpää ja vaikuttavampaa.
Työhyvinvointi ei tarkoita pelkästään henkilöstöetuja tai virkistyspäiviä. Se tarkoittaa riittävää henkilöstömitoitusta, toimivia työvälineitä, mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhön sekä esihenkilötyötä, joka tukee työn tekemistä.
Moni kehittämisidea löytyy juuri työntekijöiltä. He näkevät arjen haasteet ja tietävät usein parhaiten, miten työtä voisi tehdä sujuvammin. Siksi henkilöstön osallistaminen kehittämiseen ei ole pelkkä tavoite, vaan välttämättömyys.
Työnantajilla puolestaan on mahdollisuus luoda edellytykset uudistuksille ja viedä hyviä ideoita käytäntöön.
Yhdessä saadaan aikaan paljon enemmän kuin erikseen.
Kehittäminen on myös julkisen työn arvostamista
Julkinen työ on paljon muutakin kuin kuluerä budjetissa. Se on investointi turvallisuuteen, terveyteen, koulutukseen ja hyvinvointiin.
Kun julkista työtä kehitetään, viestitään samalla, että julkiset palvelut ovat meille arvokkaita ja niiden tekijöillä on merkitystä. Arvostus näkyy paitsi palkkauksessa myös siinä, että työoloja parannetaan, osaamista vahvistetaan ja henkilöstöä kuunnellaan muutoksissa.
Tulevaisuus rakennetaan yhdessä
Julkisen työn kehittäminen ei ole yksittäinen hanke. Se on meille kaikille yhteinen, jatkuva prosessi, jossa työnantajat, henkilöstö, päättäjät ja kansalaiset rakentavat yhdessä toimivampaa yhteiskuntaa.
Suomalaiset ovat voineet luottaa julkisiin palveluihin sukupolvien ajan. Jotta näin olisi myös tulevaisuudessa, meidän täytyy rohkeasti kehittää työn tekemisen tapoja, hyödyntää uusia ratkaisuja ja huolehtia niistä ihmisistä, jotka palvelut tuottavat.
He pitävät huolen meistä. Meidän tehtävämme on pitää huoli heistä.”
Jonna Voima, puheenjohtaja, Ammattiliitto Jyty
Tämä on viides osa juttusarjaa, jossa haastattelemme KT:n ja pääsopijajärjestöjen johtajia työelämän kehittämisestä. Lue sarjan aiemmat osat linkeistä KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas, JUKOn Katarina Murto, JHL:n Håkan Ekström, Millariikka Rytkönen. Sarjan viimeisessä osassa SuPerin puheenjohtaja Päivi Ingberg kertoo ajatuksiaan työelämän kehittämisestä.
