14.7.2026
Vantaan kaupunki Henkilöstö - ja Konsernipalvelut Kehittämispalvelut työhyvinvointi,
Vantaa
Työterveysneuvottelusta kehittäminen tavoitteelliseksi
Tykätty
13
kertaa.
Voit lisätä tykkäyksen klikkaamalla symbolista.
Voit lisätä tykkäyksen klikkaamalla symbolista.
Käynnissä
Tarve ja tavoitteet
Työterveysneuvotteluita käytiin todella paljon ja ne olivat pitkä, mutta niillä ei ollut selkeää tavoitetta. Ne olivat "pakollinen" kustannuserä, jonka vaikuttavuus ei näyttäytynyt hyvältä. Huomasimme myös, että työnantajan rooli oli heikko ja lääkärin tiedot tulivat vain työntekijältä. Asetimme tavoitteeksi koko prosessin uudistamisen niin, että itse neuvottelu on lyhyt, sillä on selkeä tavoite ja kaikkien roolit ovat selkeät. Samalla rajasimme tiukasti työnjohdolliset asiat pois niin, että neuvottelussa keskitytään vain työkykyyn.
Ratkaisu
Vantaan kaupungin työhyvinvointitiimi aloitti kehitystyön. Pian työterveyshuolto (asiakkuuspäällikkö ja koordinoiva työterveyslääkäri) otettiin mukaan. Yhdessä kehitettiin tehokas ja tavoitteellinen prosessi, jossa kaikkien roolit ovat selkeitä.
Tulokset
Työterveyshoitaja arvioi työterveysneuvottelupyynnöt ja palauttaa työnjohdolliset asiat välittömästi esihenkilöiden ratkaistaviksi, sillä ne eivät kuulu työterveyshuollon tehtäviin. Samalla esihenkilöiden roolia työkyvyn johtamisessa on vahvistettu.Ennen työterveysneuvottelua työterveyslääkäri käy keskustelun esihenkilön kanssa saadakseen kokonaiskuvan työstä, työkyvyn tilanteesta sekä tehdyistä ja mahdollisista työjärjestelyistä. Työterveyslääkäri ei luonnollisesti luovuta terveydentilaan liittyviä tietoja, vaan kuulee esihenkilön näkemyksen työn vaatimuksista, työkyvystä ja käytettävissä olevista tukitoimista. Samalla työterveyslääkäri syventää ymmärrystään organisaatiosta ja työn sisällöistä, mikä tukee asiantuntijatyötä laajemminkin.
Kun osapuolilla on yhteinen tilannekuva jo ennen neuvottelua, voidaan työterveysneuvotteluissa keskittyä suoraan ratkaisuihin ja jatkotoimenpiteisiin, kuten työhön paluun tukemiseen, työn muokkaukseen tai ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksien arviointiin. Tämän toimintamallin ansiosta neuvottelut ovat lyhentyneet, niiden määrä on vähentynyt ja työterveyden resursseja on vapautunut tarkoituksenmukaisempaan käyttöön.
Esihenkilöitä tuetaan myös koulutuksella, esimerkiksi työkykyasioiden puheeksi ottamisessa yhteistyössä Kevan kanssa. Toimintamallissa vastuut ovat selkeät: esihenkilöt johtavat työkykyä omassa työyhteisössään ja työterveys toimii asiantuntijakumppanina. Kaikilla osapuolilla on yhteinen ymmärrys vastuista, oikeuksista ja tavoitteista, mikä tukee vaikuttavaa ja tavoitteellista työkyvyn johtamista.
Keskeiset hyödyt
• Esihenkilöiden vastuu työkyvyn johtamisesta vahvistuu.
• Työterveyden resurssit kohdentuvat asiantuntijatyöhön.
• Työterveysneuvottelut ovat tavoitteellisempia ja lyhyempiä.
• Turhien neuvottelujen määrä vähenee.
• Työhön paluun ja muiden ratkaisujen suunnittelu nopeutuu.
• Vastuut, oikeudet ja tavoitteet ovat kaikille selkeät.
Linkit
Liitteet
Terveystalon webinaari aiheesta.pdfYhteyshenkilöt
Satu Relander-Mäkinen
satu.relander-makinen(ät)vantaa.fi
Työhyvinvointipäällikkö
Vantaan kaupunki
satu.relander-makinen(ät)vantaa.fi
Työhyvinvointipäällikkö
Vantaan kaupunki
Satu Relander-Mäkinen
satu.relander-makinen(ät)vantaa.fi
Työkykykonsultti Kristiina Henttonen
Vantaan kaupunki
satu.relander-makinen(ät)vantaa.fi
Työkykykonsultti Kristiina Henttonen
Vantaan kaupunki
Kehittämiseen ovat osallistuneet
Asiantuntijat/eri
toimijoiden verkosto
toimijoiden verkosto