SISKO – Turvallisuutta Omasta Osaamisesta

Turvallisuus ei synny yksittäisistä koulutuksista, vaan arjen osaamisesta, yhteisistä toimintatavoista ja tiedosta sekä kyvystä oppia yhdessä.

Oma Hämeessä tunnistettiin tarve vahvistaa henkilöstön turvallisuusosaamista yhdenmukaisesti koko hyvinvointialueella sekä varmistaa, että koulutukset vastaavat aidosti eri toimintaympäristöjen ja yksiköiden tarpeisiin. Samalla havaitsimme, että organisaatiossamme on valtavasti asiantuntijaosaamista, jota voitiin hyödyntää nykyistä paremmin henkilöstön osaamisen kehittämisessä.

Kehittämisen lähtökohtana oli turvallisuus, mutta tavoitteet ulottuivat laajemmalle. Halusimme rakentaa toimintamallin, joka vahvistaa turvallisuusosaamista, tukee henkilöstön osallistumista, hyödyntää organisaation omaa asiantuntijuutta ja luo pysyvän rakenteen jatkuvalle oppimiselle ja turvallisuuskulttuurin vahvistumiselle..

Samalla halusimme rakentaa mallin, jossa jokainen koulutus kasvattaa organisaation omaa osaamista, vahvistaa turvallisuuskulttuuria ja tuottaa kehittämistietoa tulevien ratkaisujen pohjaksi.

Keskeinen ajatus oli yksinkertainen: Mitä jos turvallisuusosaamisen kehittämisen parhaat asiantuntijat löytyvätkin omasta organisaatiosta?
Rakensimme SISKO-toimintamallin, jossa Oma Hämeen omat ammattilaiset kouluttavat, kehittävät ja jakavat osaamistaan koko hyvinvointialueen hyväksi. Kyse ei ole yksittäisestä koulutuksesta tai hankkeesta, vaan pysyvästä toimintatavasta, joka yhdistää tiedolla johtamisen, turvallisuuden kehittämisen, osaamisen johtamisen ja organisaation oppimisen.

Kehittämistyö käynnistettiin tunnistamalla henkilöstössä oleva kouluttamiseen soveltuva osaaminen. Sisäisen haun kautta muodostettiin ensiapu-, uhka- ja väkivaltatilanne- sekä alkusammutuskouluttajien verkosto. Vuonna 2026 toimintamallia laajennettiin mukaan liittyneillä ergonomiakouluttajilla.

Samalla rakennettiin yhteiset toimintatavat, koulutusrakenteet, pedagoginen tuki, kouluttajien perehdytys sekä jatkuvan kehittämisen käytännöt. Toimintaa tukevat yhteinen Teams-ympäristö, kehittämispäivät, palautetiedon systemaattinen hyödyntäminen ja jatkuva vuorovaikutus yksiköiden kanssa.

Toimintamalli on rakennettu kokonaan omana työnä hyödyntäen organisaation omaa osaamista ja keskitettyä resurssia. Mukana kehittämisessä ovat olleet osaamisen kehittämisen asiantuntijat, henkilöstöpalvelut, työsuojelu, turvallisuusasiantuntijat, sisäiset kouluttajat sekä heidän lähijohtajansa.

SISKO ei siis tuo valmista koulutusta yksiköihin. SISKO rakentaa organisaatioon kyvyn kehittää turvallisuutta jatkuvasti. Puolessatoista vuodessa SISKO-toimintamallista on kasvanut koko hyvinvointialueen turvallisuusosaamista vahvistava verkosto, jonka kautta on koulutettu jo yli 3330 työntekijää. Toimintamalli on muuttanut turvallisuuskoulutukset yksittäisistä koulutustapahtumista pysyväksi ja jatkuvasti kehittyväksi toimintatavaksi, joka tavoittaa henkilöstöä koko hyvinvointialueella.

Suurin muutos ei kuitenkaan ole koulutusten määrä, vaan turvallisuuskulttuurin vahvistuminen. Turvallisuusosaamisen kehittäminen ei enää perustu yksittäisiin koulutustilaisuuksiin, vaan jatkuvaan oppimiseen, yhteiseen kehittämiseen ja henkilöstön oman osaamisen hyödyntämiseen.

Koulutukset ovat nykyisin aiempaa saavutettavampia, paremmin yksiköiden tarpeisiin kohdentuvia ja nopeammin päivitettäviä muuttuvassa toimintaympäristössä. Kouluttajat tuntevat yksiköiden arjen ja työn erityispiirteet, minkä ansiosta koulutuksissa voidaan käsitellä juuri niitä tilanteita, riskejä ja turvallisuushaasteita, joita henkilöstö kohtaa omassa työssään.

Toimintamallin vakiinnuttua koulutustoiminta toimii aiempaa sujuvammin ja ennakoitavammin. Tämä on vapauttanut aikaa ja resursseja koulutusten jatkuvaan kehittämiseen.

Konkreettisina tuloksina on toteutettu uhka- ja väkivaltatilanteiden kertauskoulutukset, julkaistu koulutusta tukeva verkkokurssi sekä käynnistetty uuden laajemman ensiapukoulutuksen suunnittelu. Kouluttajien kokemuksen karttuessa heidän roolinsa on laajentunut varsinaisesta kouluttamisesta yksiköiden tukemiseen siten, että koulutuksissa opitut toimintatavat siirtyvät entistä paremmin osaksi arjen työtä.

SISKO on vahvistanut myös organisaation oppimis- ja uudistumiskykyä. Koulutuksissa syntyvät havainnot, osaamisvajeet ja kehittämistarpeet eivät poistu koulutuspäivän päättyessä, vaan jäävät Oma Hämeen käyttöön. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi työsuojelussa, perehdyttämisessä, työhyvinvointityössä, turvallisuuden kehittämisessä ja osaamisen johtamisessa. Näin jokainen koulutus vahvistaa paitsi yksittäisen työntekijän osaamista myös koko organisaation kyvykkyyttä ennakoida ja uudistua.

Toimintamalli on lisännyt myös henkilöstön osallisuutta, sisäistä yhteistyötä ja vuoropuhelua palvelualueiden välillä. Samalla kouluttajina toimivien ammattilaisten osaaminen on vahvistunut muun muassa vuorovaikutuksessa, verkostoitumisessa, esiintymisessä, ryhmien ohjaamisessa ja yhteistyössä.

Vaikuttavuus näkyy myös henkilöstön palautteissa:
. "Kerrankin koulutus, jonka oppeja voin hyvin kuvitella vieväni käytäntöön."
. "Paras koulutus missä olen 16 vuoden urani aikana ollut."
. "Sisälsi hyviä esimerkkejä, kohdistettu meidän yksikköömme."
. "Kiitos tarpeellisesta koulutuksesta."

Taloudellisesta näkökulmasta SISKO on muuttanut ulkoisten koulutusostojen painopistettä organisaation oman osaamispääoman rakentamiseen.. Verrattuna vastaavan koulutusmäärän ulkoiseen hankintaan toimintamallin voidaan arvioida tuottaneen noin 100-150 000 euron vuotuisen kustannushyödyn riippuen käytettävästä vertailuhinnasta.

Samalla koulutusosaaminen, kouluttajaverkosto, koulutusmateriaalit ja koulutuksissa syntyvä kehittämistieto ovat jääneet pysyvästi organisaation käyttöön. Jokainen toteutettu koulutus kasvattaa samalla organisaation omaa osaamispääomaa ja kykyä kehittää toimintaa myös tulevaisuudessa.

Hyödyt eivät kuitenkaan rajoitu euroihin. SISKO on vahvistanut henkilöstön sitoutumista, lisännyt yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä sekä luonut uudenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää omaa osaamista koko hyvinvointialueen hyväksi. Turvallisuuskulttuurin kehittymisen tarkkaa euromääräistä vaikutusta on vaikea arvioida, mutta samanaikaisesti tapaturmista aiheutuvien korvattavien sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt ja työkykyisten päivien määrä kasvanut.

SISKO-mallin merkittävin tulos on, että turvallisuusosaamisen kehittämisestä on muodostunut pysyvä toimintatapa. Henkilöstön osaaminen, kokemukset ja kehittämishavainnot muuttuvat jatkuvasti koko organisaation yhteiseksi voimavaraksi, joka vahvistaa turvallisuutta, osaamista, yhteistyötä ja kykyä uudistua.

SISKO-mallin ydinajatus on helposti hyödynnettävissä eri teemoihin myös muissa hyvinvointialueissa ja julkisissa organisaatioissa. Henkilöstössä oleva osaaminen tunnistetaan, otetaan käyttöön ja muutetaan koko organisaation yhteiseksi voimavaraksi.

Turvallisuutta ei enää rakenneta yksittäisillä koulutuksilla, vaan yhteisellä osaamisella. Turvallisuutta Omasta Osaamisesta_Sisko-toimintamalli_Oma Häme.pdf
Turvallisuutta Omasta Osaamisesta_esite_Oma Häme.pdf

Toimialat

Teemat