Nuorisokortti

Nuorisokortista oli alustavasti keskustelua vuonna 2024, kun nykyinen sivistyskeskuksen kehittämispäällikkö Outi Koivisto tiedusteli nuorisopalveluiden palveluvastaavalta Marjaana Rosenqvistilta, onko heillä mahdollisesti työtä helpottavaa nuorisokortin kaltaista palvelua käytössä. Tässä kohtaa vastaavaa palvelua ei ollut käytössä ja asiaa ei koettu tärkeäksi lähteä sen enempää pohtimaan, joten se jäi siinä kohtaa hautumaan.

Idea lähti kuitenkin liikkeelle myöhemmin, kun nuorisopalveluissa toivottiin selvitettäväksi palvelua, jossa nuorisotiloilla voitaisiin luopua tietojen kirjaamisesta paperille.

Tavoitteena oli saada nuorisotyöhön parempi tapa kerätä kävijätietoja, hallita yhteystietoja ja siirtää tietoa valtakunnalliseen tilastointiin NuoDoon. Etenkin paperille kirjaaminen koettiin sekä tietosuoja ja tietoturvan kannalta huonoksi. Tavoitteiksi asetettiin kirjaamista koskevan sähköisen järjestelmän kehittäminen tai löytäminen. Sivistyskeskuksen kehittämispäällikkö selvitteli aluksi useammasta kaupungista heidän käytänteitä nuorisotiloilla tapahtuvaan tietojen keräämiseen ja kirjaamiseen. Pääasiassa kirjauksia tehtiin exceliin, forms-lomakkeisiin ja nämä tavat eivät kuulostaneet hyviltä ja toimivilta siihen, mitä me etsimme. Kehittämispäällikkö tiesi, että Joensuussa olisi mahdollisesti sellainen kirjausmalli käytössä, joka voisi olla etsimämme ja oli yhteydessä kyseisen kaupungin nuorisopalveluihin, josta saimme lisää tietoa heidän tavastaan käyttää sellaista sovellusta, joka helpottaisi työn tekemisen arkea nuorisopalveluissa. Tässä vaiheessa mukaan kehittämistyöhön tulivat Kangasalan kaupungin nuorisopalveluiden palveluvastaava Marjaana Rosenqvist ja nuoriso-ohjaaja Tytti Eromäki Heino, joiden kanssa kehittämispäällikkö Outi Koivisto teki kehittämistyötä. Tarkennettiin, mitä uudistukselta tosiasiassa haluttiin ja todettiin, että aiemmin käsin paperille kirjatut tiedot nuoristiloilla ja kävijämäärien sekä yhteystietojen hallitseminen oli tarkoitus saada sähköiseen muotoon eli tallettaa sähköiseen järjestelmään sekä saada ennen käsin viedyt tilastotiedot siirtymään automaattisesti uuden sähköisen järjestelmän kirjauksista kunnallisen nuorisotyön dokumentointijärjestelmä NuoDoon.

Kesällä 2025 tehtiin benchmarkkausta Joensuun kaupungin kanssa. kehittämispäällikkö Outi Koivisto, nuorisopalveluiden palveluvastaava Marjaana Rosenqvist ja nuoriso-ohjaaja Tytti Eromäki-Heino tapasivat Teamsissa Joensuun nuorisopalveluiden edustajan ja selvittivät häneltä kokemuksia sovelluksen käyttöönotosta ja ominaisuuksista. Samalla arvioitiin ratkaisun hyötyjä Kangasalan nuorisopalveluille.

Syksyllä 2025 järjestettiin erillinen Nuorisokortti appia koskeva palaveri sovelluksen toimittajan Koodersin kanssa, jossa edistettiin käyttöönoton suunnittelua ja arvioitiin muun muassa käyttäjämääriä. Lokakuussa 2025 käytiin tietosuojakeskusteluja ja selvitettiin järjestelmään liittyviä tietosuojaselosteita sekä jatkokehityksen kustannusmallia.

Koulutusta nuoriso-ohjaajille nuorisokortin ja sovelluksen käytöstä pidettiin 4.12.2025.

Tammikuussa 2026 käyttöönotto siirtyi toteutusvaiheeseen. Käyttöönottoa käynnisteltiin tammikuussa ja tavoitteena oli, että nuoret ottavat sovelluksen käyttöön helmikuussa 2026. Käytännön etenemisestä vastasivat Marjaana Rosenqvist ja Tytti Eromäki-Heino. Helmikuussa 2026 sähköinen Premmi-nuorisokortti otettiin käyttöön.

Jotta nuorisopalvelut saivat myös ajankohtaista tilastotietoja esimerkiksi nuorisotilojen käyttäjämääristä. Lanseerattiin nuorille mobiiliin ladattava appi, jonka avulla nuori kirjautuu sisään nuorisotiloihin. Sähköisen nuorisokortin avulla nuori voi ottaa vastaan tiedotteita, tarkistaa nuorisotilojen yhteystiedot ja aukioloajat, saada erilaisia etuja sekä tunnistautua nuorisotiloille QR-koodilla.

Nuorisokortti sovelluksen hinta riippuu käyttäjämääristä ja kustannukset ovat hyvin maltilliset sovelluksen hyötyyn nähden. Kehittämisen tuloksena Kangasalan kaupungin nuorisopalveluissa käyttöön otettiin:

Premmi-sähköinen nuorisokortti
QR-koodiin perustuva sisäänkirjautuminen
sähköinen kävijäseuranta
sähköinen yhteystietojen hallinta
keskitetty viestintäkanava nuorille
integraatio NuoDo-järjestelmään.

Samalla käyttöön otettiin uusi toimintamalli, jossa kävijätiedot, osallistuminen, yhteystiedot ja viestintä hoidetaan yhden digitaalisen palvelun kautta.

Kehittämistyön keskeisin tulos oli nuorisopalveluiden toimintatapojen digitalisointi. Kävijäseuranta, yhteystietojen hallinta, viestintä ja tilastointi siirtyivät sähköiseen ympäristöön, mikä vähensi manuaalista työtä, paransi tietosuojan toteutumista ja mahdollisti aiempaa tehokkaamman tiedolla johtamisen. Samalla nuorille tarjottiin uusi digitaalinen palvelu, joka kokoaa yhteen nuorisopalveluiden tiedottamisen, yhteystiedot, toiminnan seurannan ja mahdolliset edut. Kaiken kaikkiaan palvelu säästää nuorisotyöntekijöiden tärkeää työaikaa itse tärkeään nuorisotyöhön.

Kortin on tähän mennessä ottanut käyttöön 563 nuorta (vuoden alusta) ja aktivoiminen löytyy osoitteesta kangasala.premmi.fi
kangasala.premmi.fi

Toimialat

Toiminnot

Teemat