Kolonoskopian laadun kehittäminen Mikkelin keskussairaalassa

Paksu- ja peräsuolisyöpä ovat suomessa toiseksi yleisin syöpä sekä naisilla, että miehillä. Vuonna 2022 niitä todettiin 4073 uutta tapausta. Syöpäkuolemien aiheuttajana ne ovat naisilla neljäntenä ja miehillä kolmantena.

Kolonoskopia on paras tapa löytää kolorektaalisyövän esiasteet ja näin vähentää
syöpäkuolleisuutta. Kolonoskopian laadussa on kuitenkin suurta vaihtelua ja jopa 8,6%
kolorektaalisyövistä todetaan henkilöillä, joille on tehty kolonoskopia kolmen edeltävän vuoden
aikana (Morris EJA, et al. GUT 2014). Laskennallisesti tämä tarkoittaa, että vuonna 2022 todetuista kolorektaalisyövistä oli 350 PCCRC:aa (post-colonoscopy colorectal cancer). Kolonoskopian puutteellisella laadulla on näin olleen merkittäviä sekä taloudellisia, että inhimillisiä haittoja. Edellä mainituista syistä on kolonoskopian laadun mittaamisesta annettu ensimmäisiä suosituksia jo 2000-luvun alussa. Ensimmäisen varsinaisen laatusuosituksen julkaisi ASGE (American Society for Gastrointestinal Endoscopy) vuonna 2006 ja päivitetty suositus on vuodelta 2024 (https://www.giejournal.org/article/S0016-5107(24)03164-X/fulltext). Euroopassa ensimmäiset suositukset annettiin 2010-luvun alussa ja viimeisin ESGE:n (European Society of Gastrointestinal Endoscopy, https://www.esge.com/performance-measures-for-lower-gastrointestinal-endoscopy) suositus on vuodelta 2017.

Suomessa ei toistaiseksi ole ollut kansallista suositusta kolonoskopian laadun seurannasta, eikä
seurantaa ole systemaattisesti toteutettu. Mikkelin keskussairaalan vatsaelinsairauksien tähystysyksikössä ei laadun seurantaa ennen vuotta 2021 tehty systemaattisesti. Ainoastaan normaali potilaspalautteisiin ja muistutuksiin perustuva palautejärjestelmä. Tähystysyksikön kolonoskopian laadun arvioimiseksi tehtiin vuonna 2020 retrospektiivinen selvitys, missä kerättiin sairauskertomuksia ja
analysoitiin tärkeimmät kolonoskopian laatutiedot kuuden kokeneen erikoislääkärin 450
kolonoskopiasta, kultakin lääkäriltä 50 tähystystä vuodelta 2019 ja 25 tähystystä vuodelta 2020.
Helmikuussa 2021 aloitettiin Mikkelin keskussairaalassa systemaattinen laatudatan kerääminen, jota ennen kaikkia tähystäviä lääkäreitä informoitiin kolonoskopian laadun merkityksestä ja seurattavista laatuparametreistä.

Laatuparametrien kirjaamisen on toteuttanut toimenpidehoitaja, joka kirjaa Excel-taulukkoon
potilaan tausta- ja laatuparametrit. Alkuvaiheessa kerättiin tiedot cecumiin saavuttamisesta,
todetuista polyypeista, potilaan kipukokemuksesta VAS-asteikolla, sekä toimenpiteessä käytetystä kipulääkityksestä.

Myöhemmin seurantaan lisättiin tyhjennyksen laatu Bostonin pisteytyksellä ja keväästä 2024
alkaen laatuseuranta on toteutettu selainpohjaisella Scopia-sovelluksella, jota myös
allekirjoittanut on ollut kehittämässä.

Tässä sovelluksessa edellä mainittujen parametrien lisäksi kerätään tieto tutkimuksen
indikaatiosta, toimenpiteen kestosta sekä etenemisvaiheessa, että limakalvon tarkasteluun
käytetystä vetäytymisvaiheessa. Sovellukseen kerätään myös tieto todettujen polyyppien koosta ja laadusta, joka toteutetaan lääkärin suorittamana optisena diagnostiikkana. Tätä on tuettu toistuvilla koulutuksilla, missä on käsitelty polyyppien morfologista JNET-luokittelua.
Tähystävät lääkärit ovat saaneet säännöllisin väliajoin sähköpostitse tiedot henkilökohtaisista
laatuparametreistä, sekä anonyymisti tiedot muiden tähystäjien parametreistä. Scopia
sovelluksessa tähystävä lääkäri voi seurata ajantasaisesti kaikkia omia parametrejään ja verrata
niitä yksikön laatututasoon, sekä suositusten mukaiseen tavoitetasoon. Seurannan vaikutukset tärkeimmillä laatuindikaattoreilla:
1 Tyhjennyksen onnistuminen
Ennen laatuseurannan aloittamista arvioitiin tyhjennyksen laatu 66%:ssa tähystyksistä ja laatu oli riittävä 83%:ssa.

Vuoden 2025 seurannassa tyhjennyksen laatu on arvioitu 98%:ssa tähystyksistä ja niistä
tyhjennyksen laatu on ollut riittävä 98,2% (tavoitetaso >95%).

2 Kolonoskopian ulottuvuus (CIR)
Ennen seurannan aloittamista CIR oli kahdella tähystäjällä yli tavoitetason (97% ja 100%), yhdellä yli minimitason (91%) ja kolmella jäi alle minimitason (85%, 81% ja 79%).
Vuoden 2025 seurannassa tähystysyksikön keskimääräinen CIR oli 98,9%, (tavoitetaso >95%)

3 Adenoomien detektioaste (ADR)
Kyseessä tärkein kolonoskopian laadun laatumittari. ADR:n noustessa 1%, laskee kolonoskopian jälkeen todettavan kolorektaalisyövän riski 3%.

Ennen seurannan aloittamista tehdyssä tutkimuksessa ADR oli keskimäärin 33%.
Vuoden 2025 seurannassa tähystysyksikön keskimääräinen ADR on 57% (tavoitetaso > 25-35%).
Tämä tarkoittaa, että yksikössämme tehdyn kolonoskopian jälkeen todettavan kolorektaalisyövän riski on jopa 72% pienempi, kuin vuonna 2021.

4 Kipukokemus
Ennen seurantaa oli potilaan kipukokemusta arvioitu vain yksittäisissä tutkimuksissa.
Vuoden 2025 seurannassa kivunmittaus on toetutunut 92.3% tähystyksistä. Scopia-seurannassa kipukokemusta kysytään neliportaisella asteikolla 0-3 (ei kipua, lievä kipu, kohtalainen kipu, kova kipu). Keskimääräinen kipukokemus tehdyissä tutkimuksissa oli 1,1, vastaten lievää. Kovaksi kivun on arvioinut 1% tutkituista potilaista.

5 Muut seurannan hyödyt
Edellä mainittujen mittareiden lisäksi on laadunseurantaa voitu hyödyntää toimenpideaikojen suunnittelussa. On todettu, että erikoistuvilla lääkäreillä toimenpideajat ovat selvästi erikoislääkäreitä pidempiä, joten näitä on voitu pidentää ja näin välttää kiireen tuntua, tai aikataulujen myöhästymistä. Toisaalta seurannan aikana on voitu myös tiettyjä toimenpideaikoja lyhentää, esimerkiksi seulontatähystykset, jolloin toimintaa on voitu tehostaa.

Nykyisessä seurannassa saadaan myös tietoa toimenpiteiden indikaatiosta ja vastaavatko ne
vuonna 2024 lanseerattuja kolonoskopian kansallisia indikaatioita. Tätä voidaan hyödyntää
lähettävien lääkäreiden koulutuksessa ja lähetteiden käsittelyssä.

Yksikkömme palkittiin vuoden 2025 Lääkäriliiton laatupalkinnolla kolonoskopian laadun kehittämisestä.

Kolonoskopian laadun seuranta.pdf

Toimialat

Toiminnot

Teemat