Hoitajan lähete kuulon kuntoutukseen

Outokummun terveyskeskuksen lääkäri otti yhteyttä ja kysyi, voisiko hoitaja tehdä lähetteen kuulokojekuntoutukseen, koska perusterveydenhuollossa oli ja on edelleen lääkäripulaa, ja hoitaja joka tapauksessa haastatteli potilaat ja teki alustavan kuulontutkimuksen. Aikavälillä 1.6.2022 – 31.12.2023 pilotoimme Outokummun ja Polvijärven terveyskeskuksien kanssa hoitajalähetettä kuulon kuntoutukseen. Siinä kuulokeskuksessa yhden päivän koulutuksessa olleet hoitajat voivat tehdä suoraan lähetteen korvaklinikkaan eikä terveyskeskuslääkärin lähetettä vaadittu. Pilotin kokemusten perusteella hoitajien lähetteet ovat hyviä, eikä käytännön ole aihetta epäillä vaarantavan potilasturvallisuutta. Tammikuussa 2025 Pohjois-karjalan hyvinvointialueella tehtiin päätös laajentaa käytäntö koko hyvinvointialueelle, ja toiminta alkoi huhti-toukokuussa 2025 vaiheittain sen myötä kun eri alueiden hoitajia saatiin koulutettua. Potilaiden odotusaika lähetteen saamiseen lyheni huomattavasti. Analysoimme käyttöönottoa seuraavien kuuden kuukauden aikana lähetteiden määriä, odotusaikoja ensikontaktista perusterveydenhuoltoon lähetteen saamiseen ja lähetteiden laatua. Tänä aikana hoitajien tekemiä lähetteitä tuli 284 ja lääkäreiden lähetteitä 209, ts. käyttöönotto onnistui sikäli, että jo ensimmäisen puolen vuoden aikana valtaosa lähetteistä tuli hoitajilta. Odotusaika lähetteen samiseen oli lääkäreillä 81 vrk (keskiarvo)/41 vrk (mediaani), hoitajilla 24 vrk (keskiarvo)/0 vrk (mediaani). Ero oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (p<0,0001, sekä Wilcoxonin järjestyssummatesti että t-testi). Hoitajaryhmässä 64 % potilaista sai lähetteen jo samana päivänä kuin ensikäynti perusterveydenhuoltoon kuulon vuoksi tapahtui. Hoitajien lähetteissä seuraavat seikat oli raportoitu lääkäreiden lähetteitä kattavammin: motivaatio kuulon kuntoutukseen, otoskopialöydös, kuulosta aiheutuva haitta, tympanometrialöydös, sorminäppäryys ja potilaan kognitiivinen tila.

Yhteenvetona: jo käyttöönoton alussa valtaosa lähetteistä tuli hoitajilta, joten perusterveydenhuollon lääkäreiden työaikaa säästyi. Jos lasketaan, että lääkäri käyttää potilaan tietoihin perehtymiseen ja lähetteen tekemiseen 15 minuuttia potilasta kohden, Pohjois-Karjalan lähetemäärillä vuodessa säästyy 4–5 lääkärityöviikkoa, jos hoitajat tekisivät kaikki lähetteet. Potilaiden odotusaika perusterveydenhuollossa lähetteen saamiseen lyheni merkitsevästi, mediaanein tarkasteltuna kuudesta viikosta välittömään, ja he välttyivät yhdeltä käynniltä perusterveydenhuollossa. Lähes kaikilla mittareilla tarkasteltuna lähetteiden laatu parani, mikä mahdollisti tarkemman ja osuvamman hoitopolun valinnan erikoissairaanhoidossa. Ote 24.01.2025 09.22.pdf
Ohje_hoitajille_1.pdf
Ohje_hoitajille_2.pdf

Toimialat

Toiminnot

Teemat