Kun työssä voidaan hyvin, myös laadukkaiden palveluiden tuottaminen on mahdollista ja työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia voidaan ehkäistä. Aktiivisen tuen toimintatapa on koko organisaatiossa yhteisesti sovittu tapa tukea työkykyä työpaikalla. Työkyky nähdään moniulotteisena kokonaisuutena, jossa huomioidaan terveyden lisäksi osaaminen ja oppiminen, motivaatio ja työn merkityksellisyys, työyhteisö ja elämäntilanne.
Aktiivisen tuen tavoitteena on varmistaa työn sujuminen, työhyvinvointi ja työssä jatkaminen myös työkyvyn muuttuessa. Toimintatapa jakautuu neljään osa-alueeseen:
- Ennakoiva varhainen tuki
Ennakoiva varhainen tuki on kaikkea hyvää johtamista ja jatkuvaa arjen tekemistä, joka edistää työn sujuvuutta, avointa vuorovaikutusta, luottamusta, hyvää fiilistä ja aikaansaamista.
Ennakoiva varhainen tuki on työn yhteistä kehittämistä, työn joustoja ja tarvittaessa työn muokkaamista jo ennen ensimmäistäkään sairauspoissaolopäivää.
- Reagoiva varhainen tuki
Reagoiva varhainen tuki käynnistyy, kun ensimmäiset työkykyyn liittyvät huolet heräävät. Sen ytimessä on huolen puheeksi ottaminen matalalla kynnyksellä ja varhaisen tuen keskustelun käyminen, jotta työn sujuvuutta ja työssä jatkamista tukevat ratkaisut löydetään työpaikalta yhdessä mahdollisimman varhain.
Reagoivan varhaisen tuen keinoja voivat olla esimerkiksi työajan tai -paikan joustot, työn räätälöinti tai korvaava työ.
- Tehostettu tuki
Tehostettu tuki tulee ajankohtaiseksi, kun esihenkilön ja työyhteisön keinot eivät enää riitä ratkaisemaan työkykyhaasteita. Tällöin tukea tarvitaan esimerkiksi henkilöstöhallinnon asiantuntijoilta, kuten työkykykoordinaattorilta ja työterveyshuollolta.
Tehostetussa tuessa ratkaisuja työssä jatkamisen tukemiseksi etsitään esimerkiksi työterveysneuvottelun avulla. Työssä kiinni pysymisen mahdollistaminen on tärkeää, jotta yhteys työyhteisöön säilyy, omaa osaamista pääsee hyödyntämään ja työtä voidaan tehdä jäljellä olevaa työkykyä vastaavalla tavalla.
Tehostetun tuen keinoja voivat olla esimerkiksi työtehtävien muokkaukset ja osa-aikaratkaisut. Tarvittaessa työuran jatkamista voidaan tukea myös uuden työn avulla, esimerkiksi ammatillista kuntoutusta hyödyntämällä.
- Työhön paluun tuki
Työhön paluun tuki tarkoittaa tukea poissaolon aikana ja sen jälkeen. Aina poissaoloja ei voida kokonaan välttää, mutta tärkeintä on, että työhön paluusta puhutaan heti sairauspoissaolon alusta alkaen ja yhteydenpito pidetään aktiivisena.
Onnistunut ja turvallinen työhön paluu edellyttää, että perehdytys, työn mahdollinen muokkaaminen ja paluun jälkeinen seuranta suunnitellaan huolellisesti ja työyhteisö huomioiden.
Toimintatavan kehittäminen ja vastuut
Aktiivisen tuen toimintatapaa on hyvä kehittää yhteistoiminnassa. Toimiva malli edellyttää, että työntekijän, työyhteisön, esihenkilön, keskijohdon, johdon sekä tukikumppanien (henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstön edustajien) roolit ja vastuut on määritelty selkeästi.
Työkyvyn tukeminen on ennen kaikkea hyvää johtamista. Siksi toimintatapa on vaikuttava silloin, kun koko johtamisketju, työyhteisöt ja työntekijät sitoutuvat siihen ja varmistavat, ettei toiminta jää yksittäisten tilanteiden tai henkilöiden varaan.
Lue lisää aiheesta työhyvinvointityöryhmän -sivuilta.
Teksti: Anita Savinainen, työelämäasiantuntija, Keva
