Kestävä kehitys nähdään sosiaali- ja terveydenhuollossa yhä useammin konkreettisena osaamiskysymyksenä, ei vain strategisena tavoitteena. Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan hyvinvointialueilla tähän tarpeeseen vastataan Kestävä ja osaava sote -hankkeessa, jossa kehitetään henkilöstölle yhteinen, käytännön työhön kiinnittyvä koulutusmalli kestävän kehityksen vahvistamiseksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon päivittäinen työ hyvinvointialueilla on täynnä valintoja, joilla on yllättävän moninaisia vaikutuksia sekä asiakkaisiin ja työyhteisöihin että ympäristöön ja taloudelliseen kestävyyteen. Sosiaali- ja terveydenhuolto aiheuttaakin yllättäen yli 6,5 % koko Suomen hiilipäästöistä. Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan hyvinvointialueilla on tartuttu tähän haasteeseen käynnissä olevan Yrkehögskolan Novian koordinoiman ESR-rahoitteisen Kestävä ja osaava sote -hankeen keinoin. Hanke rakentaa uutta, kaksikielistä kestävän kehityksen koulutusmallia hyvinvointialueille. Tavoitteena on vahvistaa henkilöstön osaamista sekä rakentaa yhtenäinen toimintatapa, joka tunnistaa ja ottaa käyttöön ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kaikilla organisaatiotasoilla.
Kartoitus toi esiin henkilöstön motivaation ja osaamisen haasteet
Hanke lähti liikkeelle halusta ymmärtää, miten kestävyys tällä hetkellä toteutuu hyvinvointialueiden arjessa ja miten henkilöstöä tuetaan vaikuttamaan siihen paremmin. Keväällä 2025 toteutettiin laaja kartoitus, johon kuului työpajoja (n=35) ja henkilöstökysely (n=371). Sen tarkoitus oli selvittää, millaista kestävän kehityksen osaamista henkilöstöllä jo on, mitä esteitä työssä koetaan ja millaisia toiveita koulutukseen liittyy. Kartoitus osoitti asian ajankohtaisuuden: innostusta ja motivaatiota kestävään kehitykseen henkilökunnalta löytyy, mutta osaaminen ja rakenteet eivät aina ole sen tukena. Suuri osa henkilöstöstä kertoi pohtivansa jo nyt päivittäisiä työvalintojaan ympäristön näkökulmasta, mutta samaan aikaan vaikutusten tunnistaminen jäi epävarmaksi. Kartoitukseen osallistuneet kaipaavat selkeitä, konkreettisia esimerkkejä: mitä kestävyys tarkoittaa juuri minun työssäni ja yksikössäni.
Ammattiryhmien erilaiset tarpeet ohjasivat koulutusmallin suunnittelua
Eri ammattiryhmien näkökulmat olivat pohjana koulutusmallin suunnittelussa. Hoitohenkilöstö toivoi ennen kaikkea käytännönläheisiä ja tiiviitä sisältöjä, jotka auttavat yhdistämään esimerkiksi hygieniavaatimukset ja ekologisuuden. Johto puolestaan kaipasi strategista lähestymistapaa ja tukea henkilöstön sitouttamiseen. Sosiaali-, terapia- ja ohjausalan ammattilaiset nostivat esiin asiakkaiden psyykkisen ja sosiaalisen kestävyyden sekä visuaalisten ja tarinallisten oppimismuotojen merkityksen. Hallinnon näkökulmasta tiedon tulee olla suoraan työhön sovellettavaa ja dataperustaista, kun taas tekniset ja tukipalvelut kaipasivat konkreettisia teknisiä ratkaisuja esimerkiksi energiatehokkuuteen ja materiaalivalintoihin.
Vaikka motivaatio oli vahvaa, kartoitus paljasti ison sote-organisaation rakenteelliset esteet ja taloudelliset haasteet. Esteitä jotka kuvaavat arjen todellisuutta isossa sote-organisaatiossa. Kertakäyttökulttuuri nousi vahvasti esiin: hygienia ja potilasturvallisuus johtavat usein tilanteisiin, joissa kertakäyttötuotteista ei ole helppo joustaa. Lisäksi hankintakäytännöt koettiin etäisiksi. Monet kokivat, ettei yksittäisellä työntekijällä ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristövastuullisiin valintoihin, jos kilpailutukset perustuvat pääasiassa hintaan. Resurssipula, kiire ja ohjeiden puutteellisuus olivat niin ikään arkea monissa yksiköissä. Moni koki osaavansa toimia kestävämmin, mutta ohjeita ja tukea oli vaikea löytää.
Yhteinen peruskoulutus luo pohjan kestävälle toiminnalle
Juuri näistä lähtökohdista rakennettiin hankkeen uusi koulutusmalli. Sen peruskoulutus tarjoaa koko henkilöstölle yhteisen pohjan, joka selkeyttää käsitteet, tuo esiin hyvinvointialueiden kestävän kehityksen tavoitteet ja tarjoaa konkreettisia esimerkkejä arjen tilanteista. Koulutus on suunniteltu käytännönläheiseksi ja monimuotoiseksi: sen voi suorittaa joko lähipäivän ja itsenäisesti suoritettavien verkko-opintojen yhdistelmänä tai täysin verkossa. Mukana on myös oman yksikön kehittämistehtävä, jonka avulla osallistuja voi testata opittua käytäntöön ja työstää kestävän ratkaisun työyhteisölleen.
Jatkokoulutukset puolestaan syventävät osaamista kartoituksessa tarveperusteisiksi nostettuihin teemoihin. joihin kartoitus nosti erityistä tarvetta. Planetaarinen terveys auttaa ymmärtämään soten globaalit vaikutukset, kun taas esihenkilöille suunnattu kokonaisuus vastaa selkeään tarpeeseen vahvistaa kestävän kehityksen johtamista.
Kestävä ja osaava sote -hanke näyttää, että kestävä kehitys ei ole erillinen, jossain muualla oleva asia. Se on yhtä lähellä kuin työpöydällä oleva hanskalaatikko, asiakkaalle tarjottu ateria, yksikön hankintapäätös tai tapa, jolla jaamme tietoa kollegoille. Kun osaaminen kasvaa ja rakenteita tuetaan oikeilla ratkaisuilla, pienistä teoista tulee isoja vaikutuksia yhteisön voimalla – ja ne muodostavat hyvinvointialueen tulevaisuuden.
Teksti: Riikka Teuri, kestävän kehityksen johtava asiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
