Kestävyys ja vastuullisuus ovat aikamme megatrendejä, mutta käytännön toteutus jää usein puheiden tasolle. Ei ihme, sillä kestävyys on laaja ja monimutkainen käsite ja globaalit tavoitteet voivat tuntua kaukaisilta omassa työssä. Kestävyyden kannalta on kuitenkin tärkeää ymmärtää omien valintojen merkitys ja sisäistää kestävyysajattelu osaksi omaa päätöksentekoa ja ajatteluprosessia.
Marras- ja joulukuussa järjestetyissä Kestävyys ja vastuullisuus kunta- ja hyvinvointialuetyössä -webinaareissa käsiteltiin, miten kestävyys näkyy kolmessa eri julkisessa organisaatiossa. Tässä jutussa kurkistamme näihin esimerkkeihin, joissa kestävyys on tuotu lähemmäs arkea ja työntekijöitä.
Vantaan työpajamalli (Agenda 2030 arjen tasolla)
Vantaan kaupunki on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals; SDG) ja työpajamallin tarkoituksena on tuoda niitä lähemmäs työntekijöiden arkea. Tämän tueksi Vantaalla on sanoitettu omat paikalliset tavoitteet globaalien päämäärien pohjalta. Työpajojen tavoitteena on lisätä ymmärrystä kokonaisvaltaisesta kestävyydestä ja synnyttää uusia oivalluksia tiimin työn vaikutuksista. Mallia esittelemässä oli Vantaan kaupungin vastuullisuusasiantuntija Lotta Alajoki. Menetelmä on yksinkertainen toteuttaa ja se on helposti monistettavissa muihinkin organisaatioihin.
Kaikki kaupungin työntekijät edistävät jo kestävää kehitystä, vaikka eivät välttämättä tiedä sitä.
Työpajat ovat noin kahden tunnin mittaisia ja niissä tiimit pääsevät analysoimaan oman työnsä vaikutuksia. Työpajat lähtevät liikkeelle alustuksesta, jonka jälkeen siirrytään analysoimaan omaa työtä SDG-kehikon avulla (ladattavissa Kuntaliiton sivuilta). Lopuksi oivallukset jaetaan koko ryhmän kesken ja mietitään mahdollisia jatkotoimenpiteitä.
Palaute työpajoihin osallistujilta on ollut hyvin positiivista, ja se on herätellyt monia pohtimaan omia valintojaan sekä lisännyt ymmärrystä kestävyystavoitteisiin. Suunnitteilla on myös jatkotapaamisia osallistujien kesken, jotta kestävyysajatteluun saataisiin vielä enemmän konkretiaa.
GreenComp, kestävää kehitystä koskeva eurooppalainen osaamiskehys
EU:n tavoitteena on olla ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Tavoite on hyvin kunnianhimoinen, mutta toteutettavissa. Yksi kriittinen asia tähän tavoitteiseen pääsemiseksi on koulutus, ja sitä varten myös GreenComp -viitekehys on luotu. Viitekehyksestä puhumassa oli Kauniaisten kaupungin ympäristöasiantuntija Helena Suomela.
GreenComp määritelee kestävyyden kaikkien elämänmuotojen ja maapallon tarpeiden asettamiseksi etusijalle varmistamalla, ettei ihmisen toiminta ylitä maapallon riskirajoja. Se ei ole vain reagointia, vaan aktiivista kestävän tulevaisuuden rakentamista.
Viitekehys sisältää neljä osaamisaluetta:
- Kestävyyden arvojen ilmentäminen – omien arvojen ja maailmankuvan reflektointi, oikeudenmukaisuuden ja luonnon merkityksen tunnistaminen.
- Monitahoisuuden hallinta – systeeminen ja kriittinen ajattelu, ongelmien rajaaminen ja ratkaisujen etsiminen.
- Kestävien tulevaisuuksien visiointi – kyky hahmottaa vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja sopeutua epävarmuuteen.
- Kestävyystoiminta – yksilön ja yhteisön toimijuus, yhteistyö ja vaikuttaminen.
Näiden osaamisalueiden pohjalta kuvataan 12 osaamista ja 169 tietoa, taitoa ja asennetta. GreenComp tukee strategiatyötä, koulutusta ja kehityskeskusteluja, ja muistuttaa, että jokainen voi olla kestävyyden edistäjä.
Kestävä ja osaava sote – koulutusmalli Varsinais-Suomessa
Sosiaali- ja terveysala on merkittävä yhteiskunnallinen toimija, jolla on huomattava vaikutus ympäristöön: alan osuus Suomen hiilijalanjäljestä on noin 6,5 %. Päästöt syntyvät energiankulutuksesta, lääkkeistä, elintarvikkeista ja kuljetuksista. Lisäksi kertakäyttökulttuuri, hankintakäytännöt ja jäteveden mukana vesistöihin päätyvät lääkejäämät ovat isoja haasteita.
ESR-rahoitteinen Kestävä ja osaava sote/Hållbart och kompetent sote -hanke (2024–2026) kehittää koulutusmallia Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan hyvinvointialueille. Mallia esitteli Varhan johtava asiantuntija Riikka Teuri. Tavoitteena on vahvistaa ammattilaisten osaamista ja valmiuksia toimia kestävän kehityksen edistäjinä omassa työssään. Koulutus tukee ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä ja tarjoaa konkreettisia työkaluja arjen muutoksiin. Koulutusmalli valmistuu vuoden 2026 aikana, ja se on siirrettävissä ja hyödynnettävissä kaikille hyvinvointialueille.
Pienilläkin teoilla on suuri vaikutus, niistä tulee merkityksellisiä isommassa kaavassa, jos kaikki 23 500 varhalaista toimii kestävästi.
Koulutus koostuu peruskoulutuksesta, joka sisältää kestävän kehityksen keskeiset käsitteet, sekä jatkokoulutuksesta (pilotointi keväällä 2026), jossa syvennytään mm. planetaarinen terveyteen ja kestävän kehityksen johtamiseen.
Kevään 2025 työpajoissa selvisi, että henkilöstö on motivoitunutta kehittämään kestävyyttä, mutta osaamisessa ja ohjeistuksessa on puutteita. Suurimpia haasteita ovat kiire, resurssien niukkuus sekä organisaation jäykkyys. Toiveet koulutukselle ovat selkeitä: konkreettisuutta, käytännön esimerkkejä, monimuotoisia toteutustapoja sekä mahdollisuutta räätälöidä koulutusta eri ammattialoille.
Teksti: Ilari Raiski
