Joulukuun gaalassa palkittiin yhteensä 49 monipuolista kehittämistekoa kunnista, hyvinvointialueilta ja niiden omistamista yrityksistä. Tässä jutussa esitellään innostavia tekoja, joiden avulla elämä kunnissa ja työpaikoilla on sujuvampaa ja parempaa.
Ähtärin kampuksen immersiivinen tila palvelee niin opiskelijoita kuin yrityksiä
Ähtärin uudella kampuksella pääsee nyt käden käänteessä muihin maailmoihin. Kampuksen immersiivinen tila on 50-neliöinen huone, joka koostuu esimerkiksi projektoreista, liikesensoreista ja äänimaisemasta.
Tila on luotu pääasiassa Ähtärin lukion ja Sedu Ähtäri -ammattikoulun opiskelu- ja palautumiskäyttöön sekä yritysten showroomiksi ja innovaatiotilaksi. Projektikoordinaattori Maura Haimolan mukaan opiskelijoille aukeaa sekä vuorovaikutteinen oppimisympäristö että rauhallinen tila rentoutumiselle.
– Opiskelijat voivat esimerkiksi tunnistaa puu- ja kasvilajeja tai tutkia metsäkoneen osia aidossa koossa tilan teknologiaa hyödyntämällä, hän sanoo.
Immersiivinen ympäristö on myös olennainen innovaatio alueen elinvoiman parantamisessa. Tilan taustalla on tarve monipuolistaa maakunnan elinkeinorakennetta ja vauhdittaa vihreää siirtymää.
– Uskon, että tila tulee vaikuttamaan merkittävästi alueen elinvoimaan luomalla uutta liiketoimintaa esimerkiksi Ähtärin matkailun kokonaisuudelle, hän sanoo. Tilan avulla voidaan esimerkiksi esitellä virtuaalimatkakohteita sekä yritysten uusia tuotteita tai prototyyppejä ilman matkustuksesta koituneita päästöjä.
Ähtärin kampuksen immersiivinen tila on osa KETKO-kehittämis- ja investointihanketta, jonka tavoite on vahvistaa alueen elinvoimaa ja tukea yrityksiä vihreässä siirtymässä. Tila on rahoitettu EU:n osarahoituksella ja sen teknisen toteutuksen on suunnittelut kilpailutettu kumppani OiOi Collective.
Pirkanmaan sote-tilannekeskus vähentää päivystyksen kuormaa
Pirkanmaan sote-tilannekeskus tarjoaa ammattilaisille matalan kynnyksen tukea, jotta asiakkaat saavat tarvitsemansa avun oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kokeneet päivystyksen ja ensihoidon osaajat konsultoivat hoitajia esimerkiksi äkillisissä tilanteissa, joissa tarvitaan nopea arvio asiakkaan voinnista. Keskus yhdistää sote- ja pelastuspalveluita kotihoidosta sosiaali- ja kriisipäivystykseen.
– Tavoitteena on vähentää turhia päivystys- ja kiirevastaanottokäyntejä sekä potilaskuljetuksia, sanoo Pirhan projektipäällikkö Karita Jäppinen.
Tilannekeskus käynnistyi kesäkuussa 2025 ja on siitä asti vastaanottanut ainakin 5000 tehtävää. Asiakaspalautteen perusteella moni tilanne on onnistuttu hoitamaan nopeasti ilman päivystyskäyntiä.
Positiivisten tulosten taustalla on iteratiivinen kehittämistyö, jossa korostuu potilasturvallisuus. Päätöksissä huomioidaan potilaiden palaute.
– Kokeillaan, arvioidaan, korjataan. Tilannekeskuksen toiminta on vaatinut mukana olevilta sote-palveluilta uudenlaista ajattelua ja joustavuutta. Keskuksen koordinaattoritiimi on lähtenyt motivoituneena kehittämään toimintaa, vaikka moni asia on vielä kesken, Jäppinen sanoo.
Iin ateria- ja puhtauspalveluissa kestävyys on itsestään selvää
Kehittämistekoja olisi tullut Tekojen torille vielä roppakaupalla lisää, jos Iin ateria- ja puhtauspalvelupäällikkö Anne Hautamäellä olisi ollut enemmän aikaa.
Ateria- ja puhtauspalvelut palkittiin Tärkeissä töissä -gaalassa aktiivisesta kehittämistyöstä yhteensä seitsemällä kehittämisteolla. Kunnassa on käynnissä useita hankkeita, joissa tähdätään esimerkiksi hävikin vähentämiseen kouluruokailussa, kierrättämisen lisäämiseen ja kemikaalittomaan siivoamiseen.
– Kunnassa ilmastotyötä on tehty pitkään ja kestävyys on ohjenuora kaikelle kehittämiselle. Jo talousarviossa määritellään kestävän kehityksen ja vastuullisuuden tavoitteet, Hautamäki sanoo. Ne voivat liittyä euroihin, kiloihin tai kotimaisuuden ja lähituotannon prosenttiosuuksiin.
Yksi Hautamäen Tekojen torille jättämä kehittämisteko onkin oman vastuullisuusohjelman ensimmäisen version laatiminen ateria- ja puhtauspalveluille. Kuten muihin kunnan kehittämistekoihin, vastuullisuusohjelman laatimiseenkin on osallistettu henkilöstöä, asiakkaita, koululaisia ja kuntalaisia.
– Kehittämistyöstä hyötyy koko kunta aina lapsiin asti. Pyrimme kehittämistekoihin, jotka jäävät pysyviksi toimintatavoiksi kuntaan ja joista on pitkäaikaista hyötyä, Hautamäki sanoo.
Iin kunnan ateria- ja puhtauspalvelujen kaikki kehittämisteot:
Kestävästi kunnossa - hyvinvointia kaikille, Vastuullisuus Iin kunnan ateria-ja puhtauspalveluissa, Aineeton siivous, ESiivous asiakaspalvelun kehittämisen välineenä, Pienet teot, suuret vaikutukset: Kierrätys osana arkea kouluissa ja päiväkodeissa, Maistamalla parempaan kouluruokaan – oppilaat kehittäjinä ja Hyvää tekevä ylijäämä – ruokaa sinne, missä sitä tarvitaan.
Kangasalla kehittäminen lisää työn merkityksellisyyttä ja arjen sujuvuutta
Kangasala kasvaa vauhdilla. Se on tällä hetkellä Suomen kuudenneksi nopeimmin kasvava kaupunki – ja Tärkeissä töissä -gaalassa vuoden innostavin kunta. Kangasala jätti Tekojen torille yhteensä 27 kehittämistekoa, joita yhdistää eri toimialojen halu luoda toimiva ja elinvoimainen kaupunki nykyisille ja uusille asukkaille.
– Kehittämistyö on meillä pitkäaikainen toimintatapa, joka lähtee kaupunkistrategiasta. Kannustamme henkilöstöä kokeilemaan ja oppimaan, erehtyäkin saa. Emme halua, että epäonnistumisen pelossa uudet kokeilut jäävät tekemättä, sanoo kaupunginjohtaja Oskari Auvinen.
Kokeilevaa ilmapiiriä vahvistetaan esimerkiksi yhteisöllisillä tunnustuksilla ja taloudellisilla kannustimilla, kuten pikapalkkiolla tai kannustuspalkkiolla.
– Kun ihmiset saavat vastuuta kehittää toimintatapoja, se vahvistaa sitoutumista ja työhyvinvointia. Mahdollisuus vaikuttaa niin omaan työhön kuin kaupunkilaisten arjen sujuvuuteen lisää työn merkityksellisyyttä, sanoo henkilöstöjohtaja Eija Tetri-Lähde. Merkityksellinen työ taas palvelee koko kuntaa.
– Innostava ja kehittämishenkinen kunta luo asukkaille parempia palveluita, ja heitähän varten täällä ollaan, Auvinen summaa.
Katso kaikki Kangasalan kehittämisteot Tekojen torilta.
Työhyvinvoinnin rakentajat -hanke lisää kuntien työterveyden yhdenvertaisuutta
Suomen kuntatyöntekijöistä 75 prosenttia on naisia. Limingassa luku on jopa 86. Tästä huolimatta työterveyshuollon rakenteet huomioivat naistyypillisten oireiden vaikutukset työkykyyn heikosti. Gynekologiset asiat rajataan usein työterveyden ulkopuolelle.
Tähän ongelmaan pureutuu Työhyvinvoinnin rakentajat -hanke. Se pyrkii parantamaan kuntatyöntekijöiden hyvinvointia aivoterveyden, liikkumisen ja naiserityisyyden näkökulmista.
– Toivottavasti jatkossa työntekijä pystyisi ilmoittamaan poissaolon syyksi endometrioosiin, raskauteen tai vaihdevuosiin liittyvät oireet miettimättä, voiko niin tehdä, sanoo hankkeen työhyvinvointikoordinaattori Kaisa Salmu.
Hankkeessa luodaan toimenpiteitä, joilla vastataan alkukartoituksessa tunnistettuihin ongelmiin. Lisäksi fokus on tietoisuuden lisäämisessä, keskustelukulttuurin kehittämisessä ja häveliäisyyden poistamisessa aihepiirin ympäriltä.
– Työmme kilpistyy kouluttamiseen ja työterveysyhteistyön kehittämiseen. Tavoitteena on luoda selkeät hoitopolut: mitä hoidetaan ja missä hoidetaan, sanoo niin ikään hankkeessa työhyvinvointikoordinaattorina työskentelevä Hanna Ikonen.
Työhyvinvoinnin rakentajat on Limingan, Iin, Utajärven ja Vaalan kuntien sekä Oulun yliopiston ja Työterveyslaitoksen yhteinen ESR+-hanke. Se toteutetaan vuosina 2025–2027. Hanketta on rahoittanut myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Tutustu kaikkiin Tärkeissä töissä -gaalassa 2025 palkittuihin tekoihin.
Teksti: Kristiina Markkanen
Gaalakuvat: Ilkka Ranta-aho
