Työllisyyspalveluissa tehdään työtä ison murroksen keskellä. Palvelujen siirtyminen valtiolta kuntiin on ravistellut niin rakenteita, rooleja kuin arjen työtäkin. Muutoksen myllerryksessä työllisyyspalvelujen arjessa onnistutaan sinnikkyydellä, yhteistyöllä ja asiakaslähtöisellä palveluasenteella. Kun oma työ kantaa hedelmää, alan ammattilaiset tietävät, miksi tätä työtä tehdään.
Viime syksynä työn murroksen asiantuntijakeskusteluissa ääneen pääsivät eri alojen ammattilaiset. Työllisyyspalvelujen parissa työskentelevät kertoivat omassa keskustelussaan, miten palvelujen siirtyminen valtiolta kuntiin vuoden 2025 alusta on vaikuttanut ja vaikuttaa yhä työn arkeen.
Kyse ei ole vain hallinnollisesta muutoksesta, vaan syvällisemmästä toimintakulttuurin ja toimintatapojen muutoksesta. Eräs asiantuntija kuvasi palvelujen siirtymistä kuntiin näin: ”mannerlaatat järähtivät vuodenvaihteessa 2025 merkittävästi näissä tehtävissä”.
Asiakaslähtöisyys ohjaa uuteen suuntaan
Yksi keskeisimmistä tavoitteesta on siirtyä järjestelmälähtöisestä ajattelusta aidosti asiakaslähtöiseen toimintatapaan. Muutoksen myötä työllisyyspalveluja on tuotu lähemmäs työnhakijoita ja työnantajia, ja palvelukulttuuri on kehittymässä viranomaiskeskeisyydestä kohti ihmislähtöistä kohtaamista.
”Sidosryhmän useammalta toimijalta, kuten myös yrityksiltä tuli palautetta, että olemme nykyään paljon lähempänä heitä ja yhteistyö on vahvistunut. Tämä lämmitti mieltä.”
Tämä näkyy konkreettisesti myös työntekijöiden rooleissa. Perinteinen virkailijatyö on muuttumassa ohjaavaksi ja valmentavaksi asiantuntijatyöksi, jossa korostuvat vuorovaikutus, kokonaisuuksien hallinta ja yksilöllinen tuki. Uuteen työskentelytapaan totuttelu vie aikaa – mutta yhdessä tekemällä ja kehittämällä voidaan rakentaa entistä vaikuttavampia, inhimillisempiä ja asiakaslähtöisempiä työllisyyspalveluja.
Kuntiin siirtyminen muutti toimintakulttuuria
Työllisyyspalvelujen siirtyminen kuntiin on tuonut mukanaan uudenlaista päätöksentekoa ja yhteistyötä. Eräs keskusteluun osallistunut asiantuntija kuvaa eroa osuvasti: ”Valtiovetoinen työvoimapalvelu oli päällikkövetoisempaa, kunnassa demokraattisempaa ja päätöksenteko hitaampaa”.
Tavoitteena työllisyysalueilla on hyödyntää laajasti kaupungin ja kunnan muita palveluja sekä kehittää ekosysteemiä ulkoisten kumppaneiden ja tahojen kanssa tukemaan vaikuttavampaa työllisyydenhoitoa. Tämä vaatii uudenlaista ajattelua, rajat ylittävää yhteistyötä ja kykyä toimia verkostoissa.
”Tavoitteena on asiakaslähtöisempi työllisyydenhoito, jossa voidaan hyödyntää laajasti kaupungin tai kunnan muita palveluja sekä kehittää ekosysteemityöskentelyä työllisyyden hoidon tueksi.”
”Olemme löytäneet todella paljon piilotyöpaikkoja ottamalla suoraan yhteyttä työnantajiin ja tekemällä yritysvierailuja.”
Muutos vaatii aikaa, johtamista ja yhteistä keskustelua
Käytännön työssä muutos näkyy monin tavoin: etätyö on vähentynyt, kasvokkaisten kohtaamiset asiakkaiden kanssa ovat lisääntyneet ja uusia osaamisvaatimuksia on ilmennyt. Asiantuntijakeskusteluun osallistuneiden mielestä tietojärjestelmät eivät ole pysyneet muutoksen tahdissa, ja lainsäädäntö on monimutkaistunut tehtäväkentän laajentuessa.
Muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan siihen tarvitaan aikaa, dialogia ja yhteiskehittämistä. Onnistuminen edellyttää, että henkilöstö on mukana muutoksessa ja ymmärtää, mihin suuntaan ollaan menossa.
”Yhteisten toimintatapojen ja toimintakulttuurin muutos vaatii suunnitelmallista muutosjohtamista ja paljon työyhteisön yhteistä keskustelua ja kohtaamisia eri tasoilla", todetaan keskustelussa.
Onnistumiset syntyvät yhteistyöstä ja rohkeudesta
Vaikka työvoimapalvelujen muutos on vaatinut paljon, se on tuonut mukanaan myös merkittäviä onnistumisia. Asiakkaiden työllistyminen on edistynyt erityisesti silloin, kun omavalmentajat, työhönvalmentajat ja muut asiantuntijat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä.
Konkreettiset esimerkit puhuvat puolestaan: asiakas on voinut löytää uuden uran pitkänkin prosessin jälkeen. Lisäksi esimerkiksi rekrytointikoulutukset ovat onnistuneet silloin, kun eri toimijat ovat sitoutuneet yhteiseen tavoitteeseen. ”Kantavana ajatuksena oli se, että tilanne ratkaistaan ja esteitä ei lähdetä etsimään”, kuvataan erästä onnistunutta prosessia.
Erityisen merkityksellistä työllisyyspalveluissa on ollut asiakkaiden palaute.
”Saimme palautetta nykyisestä asiakaslähtöisestä tavastamme toimia; ettehän te ole yhtään virkailijan oloisia, ensimmäinen kerta koskaan, kun tunsin itseni työkkärissä ihmiseksi!”
Työn murros jatkuu – yhdessä oppien
Työllisyyspalveluiden työn ja toimintatapojen muutos ei ole ohi. Se vaatii jatkuvaa oppimista, osaamisen kehittämistä ja rohkeutta kokeilla uutta. Kuten asiantuntijakeskustelussa todetaan, uusi toimintatapa ja -kulttuuri vaatii aikaa – mutta yhdessä oppimalla, tekemällä ja kehittämällä voidaan rakentaa entistä vaikuttavampia, inhimillisempiä ja asiakaslähtöisempiä palveluja.
Seuraavaksi ääneen pääsevät lukiotyön ammattilaiset
Tässä juttusarjassa ammattilaiset kertovat onnistumiskokemuksistaan omassa työssään. Seuraavassa osassa lukioiden ammattilaiset kertovat arjen onnistumisista.
Löydä kehittämistekoja työllisyyspalveluista, vie omasi Tekojen torille
Käy kurkkaamassa Tekojen torilla olevat työllisyyspalvelujen kehittämisteot. Voit löytää sieltä lisää tarinoita siitä, miten palveluja kehitetään. Koska työllisyyspalvelut on vastikään siirtyneet kuntien järjestämisvastuulle, ei torilla vielä ole esillä läheskään kaikkea sitä, mitä näiden palvelujen edistämiseksi Suomessa tehdään. Sinne kannattaakin nyt kirjata työllisyyspalveluihin liittyvä kehittämistyö hyödyksi ja opiksi muille, samalla saa valtakunnallista näkyvyyttä omalle kehittämiselle.
Mikä on työn murroksen seuranta?
Työn murroksen seurantaa toteutetaan joka toinen vuosi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n sekä alan pääsopijajärjestöjen yhteistyönä. Tavoitteena on tuottaa ajankohtaista tietoa työelämän muutoksista ja hyödyntää asiantuntijoiden näkemyksiä eri alojen kehityksestä.
Vuoden 2025 seurannassa tarkasteltiin 11 ammattialaa ja teemaa. Tulokset julkaistaan vuoden 2026 aikana. Vuoden 2023 seurannan julkaisusarjaan voi tutustua KT:n verkkosivuilla.
Lue sarjan kaikki osat alla olevista linkeistä:
Siksi tätä työtä tehdään: Mikä kirjastotyössä innostaa?
Siksi tätä työtä tehdään: Mitkä asiat innostavat perusopetuksessa?
Siksi tätä työtä tehdään: Mistä hallinto- ja toimistotyön ammattilainen innostuu?
Siksi tätä työtä tehdään: Kun opiskelija löytää paikkansa
Siksi tätä työtä tehdään: potilastyö huipputiimissä motivoi sosiaali- ja terveysalalla
Teksti: Anna-Mari Jaanu
