Työkykyjohtaminen on yhteinen asia

Kunnat ja hyvinvointialueet ovat Suomen työvoimavaltaisimpia organisaatioita. Tästä syystä henkilöstön työkykyisyys on keskeinen edellytys palvelujen jatkuvuudelle, julkisen talouden hallinnalle ja työnantajan vetovoimalle. Vaikuttava työkykyjohtaminen on strateginen kokonaisuus, jossa sekä työnantajalla että henkilöstöllä on tärkeä rooli.

Työnantajalla on keskeinen vastuu työolosuhteista ja työkyvyn tuen edellytyksistä. Tämän vastuun toteuttaminen edellyttää ennakoivaa otetta: selkeää strategista suuntaa, määriteltyjä työkyvyn tuen prosesseja, toimivaa ja vaikuttavaa työterveysyhteistyötä sekä systemaattista seurantaa. Työkykyjohtamisen tulee olla kiinteä osa organisaation johtamisjärjestelmää.

Aito vaikuttavuus syntyy kuitenkin arjessa. Tavoitteiden kirkastaminen, työn selkeä organisointi, työn sujuvuuden varmistaminen sekä avoin ja oikea-aikainen keskustelu ovat keskeisessä roolissa. Työkykyjohtaminen on olennainen osa esihenkilötyötä - ei arjesta erillinen HR-prosessi.

Työntekijä aktiivisena toimijana 

Työkyvyn edistäminen ei ole vain työnantajan vastuulla, vaan myös jokaisen työntekijän oma asia. Työntekijän vastuulla on huolehtia omasta työkykyisyydestään ja jaksamisestaan sekä tuoda esiin työhön liittyviä tekijöitä, jotka haittaavat työn sujuvuutta. Avoimuus ja aktiivinen osallistuminen ratkaisujen etsimiseen ovat keskeisiä edellytyksiä. Nämä puolestaan edellyttävät psykologisesti turvallista työyhteisöä, jossa kaikkien näkemykset koetaan arvokkaiksi.

Vuoropuhelun merkitys korostuu muutostilanteissa

Kunta- ja hyvinvointialan muutostilanteissa työnantajan, työntekijöiden ja henkilöstön edustajien välinen vuoropuhelu korostuu entisestään. Yhdessä keskustellen ja ratkaisuja etsien voidaan edistää työntekijöiden työkyvyn säilymistä ja vahvistumista myös muutosten keskellä. 

Työkykyjohtaminen ei ole valinnainen lisä, vaan keskeinen keino turvata julkiset palvelut myös tulevaisuudessa. Työkykyjohtaminen on joukkuelaji, jossa pääroolissa ovat työntekijä ja esihenkilö, ja onnistuminen edellyttää työpaikoilla toimivaa ja tarkoituksenmukaista tukiverkostoa.

Hyvien käytäntöjen levittäminen

Sopimuskauden 2025-2028 ajaksi asetetun työhyvinvointityöryhmän tavoitteena on lisätä tietoisuutta työpaikoilla työkykyjohtamisesta ja työkyvyn tuen merkityksestä työurien pidentämisessä. Työryhmä edistää tavoitetta kokoamalla työkykyjohtamisen hyviä käytäntöjä ja levittämällä niitä Tärkeissä töissä ‑työelämäkokonaisuuden kautta. Toivomme, että työpaikat saavat konkreettista tukea näistä hyvistä ja toimiviksi todetuista esimerkeistä työpaikkojen arkeen.

Lue lisää työhyvinvointityöryhmän-sivuilta.

Anne Ranta, vastaava työelämäasiantuntija, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Anne Ranta työskentelee vastaavana työelämäasiantuntijana JHL:n edunvalvontalinjalla työelämän laatutiimissä. Työssään hän vastaa tiiminsä muiden työelämäasiantuntijoiden kanssa työelämän laatuun liittyvien asiakokonaisuuksien huomioimisesta työelämää kehitettäessä, tutkittaessa ja työehtosopimuksista neuvoteltaessa. Annelle tärkeää hänen työssään ovat työsuojeluun, työhyvinvointiin, työterveyshuoltoon, työkykyisyyteen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät asiat ja niiden integroiminen työelämään. Työelämän laatuun vaikutettaessa parannetaan niin organisaatioiden tuloksellisuutta, tuottavuutta ja organisaatiokuvaa kuin myös  pidennetään työntekijöiden työuria ja parannetaan työhyvinvointia.

Minna Salli, työmarkkinajuristi, KT

Minna Salli työskentelee työmarkkinajuristina KT:ssa ja vastaa erityisesti työkykyjohtamiseen, työterveysyhteistyöhön ja työsuojeluun liittyvistä kysymyksistä. Hän toimii sopimuskauden ajaksi asetetun Työhyvinvointityöryhmän puheenjohtajana. Minnalle hyvän yhteistyön perusta on toisten arvostaminen ja erilaisten näkökulmien ymmärtäminen. Myös työkykyä johdetaan hänen mukaansa parhaimmillaan yhdessä - jokaisella on oma roolinsa kokonaisuudessa. Omasta työkyvystään Minna huolehtii liikkumalla monipuolisesti.