Tärkeissä töissä -kehittäjäverkoston vuoden päätöstilaisuus 12.12.2025 kokosi asiantuntijat pohtimaan, miten kehittämistyön vaikuttavuutta voidaan vahvistaa ja miten mittareista saadaan aidosti hyödyllisiä. Aamun aikana syntyi yhteinen oivallus: vaikuttavuus ei synny yksittäisistä teoista, vaan pitkäjänteisestä, yhteisestä tekemisestä.
Onko toiminta viemässä kohti tavoitteita?
Tapaamisen asiantuntijavieras, MDI Publicin Juho Nyman, avasi tilaisuuden kysymyksellä: viekö toiminta aidosti kohti tavoitteita? Kysymys kulki punaisena lankana koko aamupäivän ajan.
– Vaikuttavuus syntyy, kun toiminta tuottaa merkityksellisiä ja osoitettavia muutoksia. Usein näiden vaikutusten syntylogiikka jää kuitenkin liian hämäräksi, Nyman totesi.
Nymanin mukaan ennakoiva vaikuttavuusarviointi on erinomainen keino tuoda logiikka näkyväksi jo kehittämistyön suunnitteluvaiheessa.
– Jos vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä, on tärkeää seurata reaaliaikaisesti, ollaanko matkalla oikeaan suuntaan, Nyman muistutti.
Yhteisessä keskustelussa nousi esiin tuttu haaste: usein mittarit laaditaan vasta hankkeen loppusuoralla, jolloin suurin osa arvioinnin ohjaavasta voimasta menetetään.
Kaikki alkaa ajattelutavasta, johdon sitoutuminen ei synny itsestään
Osallistujat nostivat esiin käytännön huolen: miten saada johto ja henkilöstö sitoutumaan kehittämiseen kiireisessä arjessa? Nymanin vastaus oli selkeä: Sitoutuminen syntyy yhteisestä ymmärryksestä ja siitä, että johto ja työntekijät näkevät oman roolinsa osana vaikutusketjua.
Yhteisessä keskustelussa todettiin, että myös skenaariotyöskentely ja konkreettiset vaikutuspolut ovat hyviä keinoja tehdä kehittämisen hyödyt näkyviksi.
Mittarit kertovat suunnan ja siksi ne on valittava huolella
Nyman korosti, että mittarit eivät ole vain raportoinnin työkaluja, vaan kehittämistyön kompassi. Mittariston tulee olla ymmärrettävä, riittävän kevyt, mutta tarpeeksi tarkka ohjaamaan päätöksiä. Täydellisiä mittareita ei ole, joten on valittava ne, joihin voidaan aidosti vaikuttaa ja jotka ohjaavat tekemistä kohti yhteistä tavoitetta.
– Vaikuttavuuden arviointi on kuin lentokoneen ohjaamista – ohjaamossa on lukemattomia erilaisia mittareita, mutta muutamalla oikealla pääsee perille.
Esitysdioissa nostettiin esiin myös arvioinnin kuusi tyypillistä haastetta: vaikutusten pitkä aikajänne, toimenpiteiden ainutkertaisuus, puutteellinen seurantadata, rekisteritiedon yhdistämisen vaikeus, valikoitumisen hallinta sekä arvioinnin heikko integrointi toiminnan suunnitteluun. Näihin haasteisiin vastaa ennakoiva mallinnus.
Makrotason vaikutukset vaativat rohkeutta rajata
Keskusteluissa nousi esille, että kehittämisohjelmien makrotason vaikutukset jäävät usein vaatimattomiksi. Haaste on todellinen ja samat teemat ja tavat toistuvat monissa organisaatioissa vuodesta toiseen. Ratkaisuksi ehdotettiin uudenlaista rohkeutta.
– Tarvitaan terävämpää fokusta, valintoja, jotka kiinnostavat myös niitä organisaatioita, jotka eivät ole luontaisesti edelläkävijöitä.
Yhteinen kokemus kehittämistyöstä on, että juuri ne organisaatiot, jotka eniten tarvitsisivat tukea kehittämistyöhön, eivät tunnista tuen tarvetta.
Yhteinen kysymys vuoden 2026 alkuun: miten teemme vaikuttavuudesta näkyvää?
Tilaisuuden lopussa osallistujat pohtivat yhdessä, mitä he vievät mukanaan. Vastaukset kiteytyivät kolmeen ajatukseen:
- Vaikuttavuus syntyy yhdessä, ei organisaatioiden siiloissa.
- Mallintaminen ei ole paperityötä, vaan toiminnan näkyväksi tekemistä.
- Muutosta ei voi arvioida lopussa, ellei sitä seurata jo alussa.
Kehittäjäverkosto kokoontuu seuraavan kerran 16.1.2026, jolloin aiheena on Osallistuva työote tiimityötaitona. Lisätietoja verkostosta sekä vuoden 2026 aiheista löydät täältä.
Kiinnostaako kehittämisen teemat ja työkalut? Tule mukaan verkostoomme!
Teksti: Ilari Raiski
