Torstaina 20.11.2025 Kuntatalolla järjestetty innovaatiopäivä kokosi yhteen Tärkeissä töissä kehittäjäverkoston ja Hyvinvointialueiden kehittäjät -verkoston jäseniä pohtimaan, miten uusia ideoita syntyy ja miten nämä ideat saadaan juurtumaan arkeen.
Aamupäivän keskusteluissa korostui ajatus, että innovaatiot eivät synny vain juhlapuheissa, vaan ne vaativat kulttuuria, jossa kokeileminen on sallittua ja henkilöstön ideoita arvostetaan aidosti. Innovaatiot eivät saa myöskään syntyä vain johtoportaassa, vaan niitä pitäisi kehitellä läpileikkaavasti koko organisaation tasolla.
Kuka tahansa meistä voi olla innovaattori, se vaatii ennen kaikkea oikeaa asennetta.
– Yksilötasolla on tärkeää muistaa, että kuka tahansa meistä voi toimia innovaattorina ja että innovatiivisuus vaatii ennen kaikkea oikeaa asennetta. Empatia on tärkein innovaatiotaito, sen avulla voimme asettua toisen ihmisen asemaan ja kehittää asiakkaille sopivampia tuotteita ja palveluita, muistutti kouluttaja Eeva Kiuru.
Empatian lisäksi uteliaisuus, rohkeus, luovuus sekä kyky hyödyntää teknologiaa nousivat tärkeiksi ominaisuuksiksi innovaattorien näkökulmasta.
Organisaatioiden rakenteet voivat tukevat tai estää kehittämistä. Toimintakulttuurin innovatiivisuus ei ole itsestäänselvyys.
– Innovatiivista kulttuuria täytyy rakentaa pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Johdon asenne on avainasemassa innovatiivisen työympäristön rakentamisessa. Kehittäminen ei voi olla vain puheita, vaan se täytyy olla mukana myös konkreettisessa toiminnassa, Kiuru toteaa.
Empatia on tärkein innovaatiotaito.
Mikä sitten on esteenä kehittämiselle? Osallistujien mukaan yleisimmiksi esteiksi nousivat hierarkia, siiloutuminen, kiire sekä organisaation yleiset asenteet. Avoimuus, luottamus ja nopea tiedonkulku sen sijaan nähtiin innovatiivisen kulttuurin edistäjinä.
Iltapäivän työpajoissa pureuduttiin innovaatioprosessien todellisuuteen. Osallistujat pääsivät hahmottelemaan omia innovaatioprosessejaan sekä pohtimaan mitkä seikat ajavat innovaatioita eteenpäin. Nopeus ja uskallus nousivat toistuvasti esiin – kriisitilanteet, kuten pandemia, ovat osoittaneet, että pakon edessä muutoksia saadaan aikaan nopeastikin.
– 80 prosenttia uusista innovaatioista epäonnistuu, mutta silti kokeilut ovat välttämättömiä, Kiuru kertoi.
Päivän päätteeksi keskusteltiin juurruttamisesta: miten varmistaa, ettei hyvä idea jää pöytälaatikkoon? Ratkaisuksi nostettiin selkeät polut kehittäjille, riittävä resursointi ja tuotteistaminen; joskus niinkin yksinkertainen asia kuin toiminnan nimeäminen osuvasti auttaa uuden innovaation juurruttamisessa.
– Uusi innovaatio pitäisi tehdä kiinnostavaksi sekä helposti lähestyttäväksi, lisäksi erilaisille omaksujille tulee tarjota työkaluja uuden asian omaksumiseen. Jos juurruttaminen unohtuu, pysyvää arvoa ei synny, kiteytti Kiuru.
Keskustelu oli päivän mittaan vilkasta ja osallistujille jäi paljon uusia työkaluja innovaatioprosessin tueksi. Innovaatiot eivät synny sattumalta, vaan ne vaativat rohkeutta kokeilla, johdon tukea ja oikeanlaista kulttuuria. Kun uskallamme tarttua mahdollisuuksiin ja tehdä niistä arkea, jokainen meistä voi olla innovaattori.
Lue lisää ja tule mukaan Tärkeissä töissä -kehittäjäverkostoon. Lue lisää myös Hyvinvointialueiden kehittäjät -verkostosta. lisätietoja
Teksti: Ilari Raiski
Kuvat: Anna-Mari Jaanu & Ilari Raiski
